E­root­ti­nen tril­le­ri on la­ji­tyyp­pi, jos­sa on vai­kea on­nis­tua. De­cep­tion al­kaa mie­len­kiin­toi­sel­la ai­heel­la ku­va­tes­saan Wall St­ree­tin työ­muu­ra­hais­ten sek­si­ker­hoa, jo­ka sal­lii fyy­si­sen kon­tak­tin, mut­ta estää so­siaa­li­set on­gel­mat. Työtkään eivät häi­riin­ny. Tätä kui­ten­kin ku­va­taan niin ällöttävällä peh­mo­por­no­mai­sel­la ot­teel­la, et­tei edes Char­lot­te Ramp­lin­gin tyy­likäs pie­noi­so­sa­kaan juu­ri pe­las­ta.

Ehkä tätä ei kui­ten­kaan kan­na­ta jättää kes­ken, sillä elo­ku­va aloit­taa kuin vii­mei­sellä het­kellään juo­nenkään­tei­densä tul­van hui­jaus­la­ji­tyy­pin ta­paan.

Mui­ta ko­hot­ta­vis­ta yk­si­tyis­koh­dis­ta mai­nit­ta­koon pää­hui­ja­rin (Hugh Jack­man) ve­reväs­ti lau­la­ma Yeh Yeh. Geor­gie Fa­men ver­sio oli ykkös­hi­ti Eng­lan­nis­sa tal­vel­la 1965.

E­lo­ku­va jul­kais­tiin aiem­min DVD:nä spoi­le­ri­mai­sel­la suo­ma­lai­sel­la ni­mellään Pe­tol­li­nen suh­de.