Yli 10 800 arvostelua
Uusia arvosteluita tuon tuosta.
Kaikki parhaat.
DVD

Rosa Luxembourg

Elokuva:
Kuva & Ääni:
Ekstrat:

Elokuva

Ko­koo­muk­sen ää­nestä­jil­le oli­si hyvä an­taa op­pi­tun­ti so­siaa­li­de­mok­raat­tien ja kom­mu­nis­tien yh­tei­sestä his­to­rias­ta.

Ko­koo­muk­sen ää­nestä­jil­le oli­si hyvä an­taa op­pi­tun­ti so­siaa­li­de­mok­raat­tien ja kom­mu­nis­tien yh­tei­sestä his­to­rias­ta. Sil­loin ehkä sel­viäi­si, että de­ma­rit oli­vat pa­ra­dok­saa­li­ses­ti, alus­ta as­ti ja etu­nenässä puo­lus­ta­mas­sa yh­teis­kun­nan por­va­ril­li­sia pi­la­rei­ta. Pääa­sias­sa se hoi­tui vas­tus­ta­mal­la kom­mu­nis­te­ja, mistä muo­dos­tui poh­jois­mai­nen hy­vin­voin­tiyh­teis­kun­ta. Sak­sas­sa tässä tais­tos­sa men­tiin sy­vemmän kaut­ta.
A­sias­ta saa koh­tuul­li­sen ku­van kat­so­mal­la Ro­sa Lu­xem­bur­gin elämään pe­rus­tu­van Mar­ga­ret­he von Trot­tan elo­ku­van. Se ei ehkä ole mikään tai­teen merk­ki­teos, mut­ta Lu­xem­bur­gin ta­ri­na nou­see siinä mie­len­kiin­toi­ses­ti esil­le. Ikävä vain, että Rai­ner Wer­ner Fass­bion­der kuo­li muu­ta­ma vuo­si aiem­min oma Ro­sa L -kä­si­kir­joi­tus vie­rellään.
Var­hai­nen kom­mu­nis­min teo­ree­tik­ko oli pe­rin ou­to lin­tu. Lu­xem­burg oli fe­mi­nis­ti, mut­ta ei ko­ros­ta­nut sitä, jot­ta pää­ta­voi­te ei vaa­ran­tui­si. Se oli na­tio­na­lis­mis­ta va­paa kom­mu­nis­ti­nen jär­jes­telmä ko­ko Eu­roop­paan. Lu­xem­burg oli sa­mal­la myös so­dan­vas­tai­nen ju­lis­ta­ja, jo­ka pet­tyi suu­res­ti sii­hen, että Eu­roo­pan työläi­set eivät estä­neet yleis­la­kol­la en­simmäi­sen maail­man­so­dan syt­ty­mistä ja sii­hen että Sak­san so­siaa­li­de­mok­raat­ti­nen puo­lue ää­nes­ti so­dan puo­les­ta par­la­men­tis­sa. Kom­mu­nis­tit er­kaan­tui­vat prag­maat­ti­sis­ta de­ma­reis­ta.
Tässä pe­lissä Lu­xem­burg oli ou­to toi­mi­ja, jo­ka ai­heut­ti har­mai­ta hiuk­sia Le­ni­nil­le. Nai­nen vas­tus­ti dik­ta­tuu­re­ja, ins­ti­tuu­tioi­ta ja yk­si­puo­lis­ta puo­lue­val­taa aset­tuen mas­so­jen lii­keh­dinnän puo­lel­le. Va­paus mer­kit­si hä­nel­le ai­na hei­kom­man va­paut­ta suh­tees­sa vah­voi­hin. Tätä ku­vas­ti hy­vin ka­pi­nal­li­sen traa­kia­lai­sor­ja Spar­ta­cuk­sen nos­to uu­den liik­keen, spar­ta­kis­tien, esi­ku­vak­si.
Lu­xem­burg vas­tus­ti aluk­si myös uut­ta vuo­den 1919 val­lan­ku­mou­sy­ri­tystä ja jo­pa Sak­san kom­mu­nis­ti­sen puo­lueen pe­rus­ta­mis­ta epäil­leen hank­kei­ta hä­tiköi­dyik­si. Mu­kaan hän sil­ti jou­tui. Epäi­lyt osoit­tau­tui­vat to­dek­si, kun puo­lueen pe­rus­ta­jat Karl Liebk­neicht ja Lu­xem­burg te­loi­tet­tiin sa­man päivän ai­ka­na fa­sis­ti­sen esi­mars­sin teh­neen Frei­korp­sin toi­mes­ta ja so­siaa­li­de­mok­raa­tit aloit­ti­vat Wei­ma­rin ta­sa­val­lan ke­hittä­mi­sen par­la­men­ta­ris­min poh­jal­ta.
E­lo­ku­va peit­te­lee tur­han pal­jon epäi­lyjä, joi­den mu­kaan mur­hat sai­vat suo­ran määräyk­sen tai ai­na­kin hil­jai­sen hyväk­synnän de­ma­ri­joh­dol­ta, jois­ta puo­lus­tus­mi­nis­te­ri Nos­ke (aiem­mal­ta am­ma­til­taan teu­ras­ta­ja!) ko­tiu­tui myö­hem­min 1970-lu­vun sta­li­nis­tiem­me kie­lenkäyttöön ”­nos­ke­lai­si­na”.
Yk­si tar­kem­pi­kin suo­ma­lais­vii­te tässä draa­mas­sa on, sillä luut­nant­ti, jo­ka hypää elo­ku­vas­sa au­toon ja suo­rit­taa Lu­xem­bur­gin te­loi­tuk­sen, oli muuan Her­mann Souc­hon. Hän pa­ke­ni Suo­meen 1920 ja pa­la­si pank­ki­vir­kai­li­jan uran (missähän pan­kis­sa?) jäl­keen Sak­saan 1935, kun Hit­ler oli ar­mah­ta­nut kom­mu­nis­ti­mur­hiin syyl­lis­ty­neet. Souc­hon kuo­li 1982. His­to­ria on jos­kus epäoi­keu­de­mu­kai­nen.
Lu­xem­burg saa Bar­ba­ra Su­kowan näyt­te­lemänä kau­not­ta­ren koh­ta­lon, vaik­ka jo en­nen van­ki­la­vuo­siaan hä­nen ha­bi­tuk­sen­sa oli lä­hinnä jos ei mum­mo­mai­nen, niin tä­timäi­nen. Ko­mea juu­ta­lais­nenä­kin on jää­nyt ku­vaa­mat­ta. Sentään eri­pa­ri­jal­ko­jen ai­heut­ta­ma on­tu­mi­nen pe­rus­tuu his­to­riaan. Pal­jon rea­lis­ti­sem­man ku­van Lu­xem­bur­gis­ta saa itäi­sestä Ber­lii­nistä, pio­nee­rin mu­kaan ni­me­tyn puis­ton lai­dal­ta. Pat­sas on rik­kiam­mut­tu, kuin ve­dessä mädän­ty­nyt.
Ta­ka­kan­si se­koit­taa en­simmäi­sen ja toi­sen maail­man­so­dan ta­val­la, jo­ka joh­ti ai­koi­naan jo­pa Yleis­ra­dion oh­jel­ma­tie­toi­hin. Se ai­heut­ti myrs­kyn ve­si­la­sis­sa. Ehkäpä his­to­riaan oli­si syytä pe­reh­tyä hie­man tar­kem­min. Mut­ta toi­saaal­ta, jos se ei kiin­nos­ta, on­kos tuo suu­ri syn­ti. Suo­ma­lais­ten ää­nestä­jien val­tao­saa se ei tun­nu ko­vin in­nos­ta­van.

Kuva, ääni & ekstrat

Keskitason kuva ja ääniraita. Kuva piirtyy jopa odotettua tarkemmin. Ei ekstroja. (PS)
26/02/2012

Tekniset tiedot

Formaatti: DVD
 
Vuosi: 1986Kesto: 119 minuuttia
Julkaisija: FinnkinoKuva:
Anamorfinen 1.78*
Ääniraita: Dolby Digital Mono
 
Ikäraja:
(11)
Kielletty alle 12-vuotiailta. Ennen vuoden 2012 ikäraja­merkintä­uudistusta tämän julkaisun ikäraja oli 11 vuotta.
VET: 94603EAN: 6415018625710

© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu. Arvostelun yhteydessä esitettyjen kuvien oikeudet kuuluvat julkaisijalle (Finnkino) ellei toisin mainita.

Etsitkö tärppejä?

Jos pidät tästä elokuvasta saatat myös olla kiinnostunut näistä. Lisää samojen tekijöiden elokuvia löydät klikkaamalla tekijän nimeä edellä.
© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu.
Toteutus:MetaVisual CMSSuunnittelu:MetaVisual OyMobiiliversioNormaaliversioKirjaudu sisään© 2000 - 2024 Heinäpään Viestintä Oy, MetaVisual Oy