Kevät 1980, ruotsalainen Björn Borg oli 23-vuotiaana kansallissankari, maailmanlaajuisesti ihailtu tenniksen suurnimi.
Kevät 1980, ruotsalainen Björn Borg oli 23-vuotiaana kansallissankari, maailmanlaajuisesti ihailtu tenniksen suurnimi. Erityisesti Lontoossa, Wimbledonin tenniskeskuksessa miehen maine oli vakuutettu, todistuksena nelinkertainen kaiverrus Wimbledonin Grand Slam -turnauksen voittopokaaliin.
Ennätyksellistä viidettä mestaruutta jahdatessaan Borg sai ennen ensimmäistä ottelua vastaansa median. Lehdistö nosti Borgin haastajaksi, ellei jopa voittajasuosikiksi nuoren yhdysvaltalaisen John McEnroen. Maailmanlistan kärkisijoja hallinneet Borg ja McEnroe tulisivat kipuamaan kaavion vastakkaisilta puolilta kohti unelmafinaalia. Borgin voitto nähtiin pitkästä aikaa epävarmana, jopa miehen hallinnoimalla Wimbledonin keskuskentän ruohikolla.
Urheilullinen vastakkainasettelu kahden supertähden kohdalla ei yksin riitä elokuvan mielenkiinnon pidättäjäksi. Björn Borgin ja John McEnroen Wimbledon-finaalin olikin määrä olla kahden erilaisen peli- ja elämänkäsityksen kohtaaminen, "Tulen ja Jään taistelu". Björn Borgin hillitty, tunteeton suhtautuminen jokaiseen palloon, jopa jokaiseen haastatteluun, sai vastaansa John Patrick McEnroen tuittuilevan, arvaamattoman luonteen. Osansa McEnroen äkäisestä käyttäytymisestä olivat saaneet ottaa vastaan niin tuomarit kuin lehdistökin, ulottuipa ylimielinen asenne jopa yleisöä kohtaan. Kirosanojen tulva oli loppumaton, sivistyneessä englantilaismiljöössä ennenkuulumattomalla tavalla.
Sisäpiiri odotti aikakauden vaihtumista. Lajin kehityskaaren siirtymä 1980-luvulle oli määrä tapahtua uuden kuninkaan johdolla. Lopputulosta paljastamatta, tapahtui siirtymää tahi ei, saatiin keskuskentällä todistaa — jos paikalla olleita on uskominen — kaikkien aikojen tennisottelu.
Leikkausteknisesti Borg / McEnroe lähentelee täydellisyyttä. Pinnalla kulkeva tarina, valmistautuminen vuoden 1980 Wimbledoniin, ei rullaa tylsän biografiafilmin kaavaa mukaillen. Vaikka pohja, urheiluturnauskuvaus, on klassista epookkia, takaumien kautta poimitaan kuhunkin vaiheeseen syventäviä klippejä pelaajakaksikon nuoruudesta. Muistojen kautta elokuva avaa kiehtovasti kilpakumppaneiden yhtäläisyydet. Nuori rakkaus romanialaisen tennispelaaja Mariana Simionescun kanssa alleviivaa Borgin ehdotonta persoonaa laventaen kerrontaa urheiludraaman keskiöstä.
Tenniksen historiankirjoitukseen finalistit todella jäivät — lopulta jopa varsin hyvässä. Katsojaa ei pakoteta valitsemaan puoltansa, seurataanhan 37 vuoden takaista Wimbledonin etenemistä pallo pallolta, orjallisesti tilastokirjaa noudattaen. Pelillinen kerronta palloralleineen tylsistyttää jättäen kaipaamaan lisäpanostusta pääkaksikon todellisten yhteyksien avaamiseksi. Ohjaaja Janus Metz painottaa tunnetiloja, antaen elokuvalle jopa turhaa opetuksellista arvoa.
Tähteyteen kurottavan Sverrir Gudnasonin moniulotteinen Björn Borg rakentuu pienin elementein. Haastavan, autistisen, pakkomielteisen ja taikauskoisen erakon rooli osuu Gudnasonin ydinalueelle. Ruotsin Davis Cup -kapteeni, entinen huipputennispelaaja Lennart "Labbe" Bergelin esitetään Borgin kasvatti-isänä, luotettavana vastuunkantajana Stellan Skarsgård. Shia LaBeouf rymistelee McEnroen epävarman raakileen katsojien sydämiin räväkästi.
Dokumentin lailla etenevä, massivisen potentiaalin tennisfiktio saa ensi-iltansa lokakuussa 2017. Royalty-kiistojen johdosta, tämänhetkisen tiedon mukaan, esityksiä ei Finnkinon saleissa nähdä.
Varoitus lajia enemmän seuraavalle. Elokuvan suomentajan tenniskäsitys on vajavaista, termien asianmukaista hallintaa ei ole varmistettu ammattilaiselta. Tämän kääntäjän osalla kättely on edessä suoraan kolmessa erässä. "Game, set and match." (VA)