Näyt­te­lijä Ge­rald But­le­ris­sa ei ole kuu­lem­ma muu­ta vi­kaa kuin se, että kaik­ki nai­set ovat hä­nestä in­nois­saan. Enpäs tien­nytkään mie­hen mus­ta hi­teistä (Exän jäl­jillä jne) sit­ten 300-e­lo­ku­van hur­jan pää­roo­lin.

Tus­kin kum­pi­kaan fa­ni­lau­ma pet­tyy tyys­tin taas­kaan, vaik­ka ru­joon ja ajat­te­le­mi­sen ai­het­ta an­ta­vaan mie­len­ti­laan mennään.

C­ly­de Shel­ton (But­ler) jou­tuu kat­so­maan puu­ko­tet­tu­na, kun vai­mo saa sa­man koh­ta­lon vie­ressä ja tytär myö­hem­min. Nuo­ri syyttäjä (Ja­mie Foxx) te­kee so­pi­muk­sen, jo­ka an­taa to­del­li­sel­le psy­ko­paa­til­le avai­men va­pau­teen.

Kun kym­me­nen vuot­ta on ku­lu­nut, al­kaa ta­pah­tua.

Tus­kin­pa toh­to­ri Mo­riar­ty oli­si mois­ta pa­la­pe­liä kek­si­nyt Hol­me­sil­leen. Syyttäjä jou­tuu sel­lai­seen hy­per­bo­laan, jo­ta ei elo­ku­vas­sa ole näh­ty. Ko­ko ame­rik­ka­lai­sen oi­keusjär­jes­telmän ky­see­na­lai­nen so­pi­mus­kult­tuu­ri ase­taan ky­see­na­lai­sek­si.

Tässä on na­pak­ka kä­si­kir­joi­tus, jon­ka seu­rauk­se­na on saa­tu hie­no, uut­ta luo­va jän­ni­ty­se­lo­ku­va.