Yli 10 400 arvostelua
Uusia arvosteluita tuon tuosta.
Kaikki parhaat.
Blu-ray

Love Records: Anna mulle lovee

Elokuva:
Kuva & Ääni:
Ekstrat:

Tekniset tiedot

Formaatti: Blu-ray
 
Vuosi: 2016Kesto: 110 minuuttia
Julkaisija: Future FilmKuva:
1080p 2.35*
Ääniraita: DTS-HD MA5.1
 
Ikäraja:
(12)
Kielletty alle 12-vuotiailta. Ohjelman saa luovuttaa vain 12 vuotta täyttäneelle.
  EAN: 6416548593838

© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu. Arvostelun yhteydessä esitettyjen kuvien oikeudet kuuluvat julkaisijalle (Future Film) ellei toisin mainita.

Elokuva

A­joi­tus on tär­kein.

A­joi­tus on tär­kein. Ei siis tark­kuus, sillä sven­gi syn­tyy hie­noi­sis­ta ryt­mii­kan vir­heistä. Mus­tat me­het sen tietävät. Sa­moin tie­si Lo­ven At­te Blom, rum­pa­li­na to­ki myös Ch­ris­se Sc­hwindt. Sä­veltäjä­mes­ta­ri Ot­to Don­ner jou­tui tämän lo­pul­ta myöntämään.
Mi­nul­le hen­kilö­koh­tai­ses­ti ajoi­tus oli hyvä, sillä en eh­ti­nyt tätä elo­ku­viin kat­so­maan (vaik­ka tah­doin) ja BD-ver­sion­kin sain ti­lat­tua tur­han myöhään (vaik­ka aioin). Kat­soin tämän kui­ten­kin he­ti sen perään, kun olin kuun­nel­lut put­keen CD-ko­koel­man Lo­ve Re­cords 3 (U­ni­ver­sal). Kuu­des le­vy jäi har­mit­ta­vas­ti kes­ken, mat­ka Ou­lus­ta Van­taal­le ei riittä­nyt kro­no­lo­gi­ses­sa jär­jes­tyk­sessä Lo­ven sing­let ko­koa­van kol­mos­bok­sin lä­pikäy­mi­seen. Jos vielä edetään vuo­den 1979 vii­mei­seen Lo­ve sing­leen (An­dy Mc­Coyn ja kump­pa­nien ra­mo­hen­ki­nen Briard-le­vy), tar­vi­taan kai­ke­ti bok­se­ja kol­me lisää. Toi­vot­ta­vas­ti At­te Blo­min elämän­työtä koo­taan yh­teen edel­leen, ja saa­daan jat­kok­si vielä Jo­han­na-sing­let yk­siin kan­siin.
Mut­ta oli­pa rat­toi­sim­pia ajo­mat­ko­ja kos­kaan. Ta­sa­tun­tien it­seään tois­ta­vat uu­ti­set jäivät tyys­tin kuu­le­mat­ta me­risäästä pu­hu­mat­ta­kaan. Sa­ma mat­ka jat­kui myös tämän elo­ku­van suh­teen.
Se on mie­lestä­ni Alek­si Mä­kelän uran pa­ras oh­jaus, vaik­ka krii­ti­kot eivät liioin läm­men­neet eikä kan­sa juu­ri­kaan käy­nyt kat­so­mas­sa. On suo­ra­nai­nen har­mi, et­tei elo­ku­vaa to­teu­tet­tu jo vii­me vuo­si­tu­han­nen puo­lel­la, kun po­liit­ti­sen lau­lu­liik­keen soun­dit nou­si­vat lis­toil­la.
Ymmärrän kyllä, jos mo­ni pi­ti tätä lat­tea­na. Näin on jos Lo­ven mu­siik­ki ei kos­ke­ta. On­nis­tu­nut tästä kui­ten­kin tu­li sen ta­kia, että pää­hen­kilöt eivät jää­neet epäus­kot­ta­vik­si pök­kelöik­si. Var­sin­kin Ri­ku Nie­mi­sen Sc­hwindt tun­tuu hy­vin on­nis­tu­neel­ta kah­den suur­mie­hen vä­lissä, oli hän sit­ten mie­hen tun­te­nei­den mie­lestä to­del­li­sen oloi­nen tai ei. Kai­ken pe­rus­ta on tie­ten­kin Lo­ven mau­kas ka­ta­lo­gi, jon­ka tun­nel­mia osa­taan käyttää draa­man apu­na so­pi­van ke­peäs­ti. Myös to­del­lis­ten muu­si­koi­den viit­tee­no­mai­nen hyö­dyntä­mi­nen toi­mii mai­nios­ti.
A­jan­ku­vaa on kii­tel­ty. Oma roc­kai­ka­ni al­koi oi­keas­taan siitä, mi­hin elo­ku­va päät­tyy eli Hur­ri­ga­ne­siin en­sial­bu­miin. Tun­nel­ma ei tö­ki näi­hin muis­ti­ku­viin ver­rat­tu­na.
E­lo­ku­va to­sin al­kaa Zip­po-sytkä­rin sähäh­dyk­sellä. Voi­pi ol­la, että Sta­din nuo­ril­la oli yh­teyk­siä Yh­dys­val­toi­hin, mut­ta esi­mer­kik­si Ou­lus­sa en näh­nyt tuol­la vuo­si­kym­me­nellä Zip­poa muil­la kuin ai­koi­naan Ka­le­van ku­vaa­ja­na toi­mi­val­la Juk­ka Kyrö­mie­hellä. Hän oli saa­nut sen in­ter­rai­lil­la jenk­ki­so­ti­laal­ta. Se me­ni ker­ran huk­kaan Rat­to­ri­lu­pil­la, ja Juk­ka suu­rin piir­tein ryö­mi kaik­ki nur­kat.
Se ei tun­nu kos­kaan tu­le­van näissä nos­tal­giae­lo­ku­vis­sa esil­le, kuin­ka os­to­voi­ma oli hy­vin al­hai­nen. Luk­sus­tuot­tei­siin ei juu­ri kellään ol­lut va­raa. Sel­lai­sia oli­vat zip­po­jen lisäk­si jo­pa au­rin­ko­la­sit ja Fiat 600:s­ta pa­rem­mat au­tot. Ehkäpä hel­sin­kiläi­sillä por­va­ris­ka­ka­roil­la oli pa­rem­min. Ou­lus­sa kaik­ki söivät sa­maa li­ha­sop­paa päiväs­ti toi­seen ja kär­sivät ra­ha­pu­las­ta, kun pi­hit ko­ti­jou­kot pelkä­sivät kas­vat­ta­van­sa hult­tioi­ta.

Kuva, ääni & ekstrat

Laadukas kuva ja ääni. Ekstroihin on tallennettu Olavi Uusivirran maukas versio-versio Anna mulle lovee, suomalainen tulkinta vuoden 1966 Spencer Davis Groupin Gimme Some Lovin’ –klassikosta. (PS)
07/10/2016

Etsitkö tärppejä?

Jos pidät tästä elokuvasta saatat myös olla kiinnostunut näistä. Lisää samojen tekijöiden elokuvia löydät klikkaamalla tekijän nimeä edellä.
© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu.
Toteutus:MetaVisual CMSSuunnittelu:MetaVisual OyMobiiliversioNormaaliversioKirjaudu sisään© 2000 - 2021 Heinäpään Viestintä Oy, MetaVisual Oy