S­tep­hen Kin­gin ta­ri­naan poh­jaa­va hu­maa­ni ker­to­mus 1930-lu­vun kuo­le­man­sel­liin saa­pu­vas­ta kors­tos­ta (Mic­hael Clar­ke Dun­can), jon­ka ke­vyt ote elämään vetää ma­ton kaik­kien van­ki­lan asuk­kai­den al­ta. Yli­luon­nol­lis­ten ele­ment­tien kans­sa lem­peäs­ti flirt­tai­le­va ta­ri­na on en­nen kaik­kea ku­vaus in­hi­mil­lis­ten vas­toinkäy­mis­ten ja enak­ko­luu­lo­jen voit­ta­mi­ses­ta — mut­ta mitään ei tässä tar­vit­se al­le­vii­va­ta.

Kin­gin niin ikään kir­joit­ta­man "S­haws­hank Re­demp­tion":in si­sar­teok­sek­si hel­pos­ti miel­lettävä elo­ku­va säi­lyttää sa­man vä­kevän in­hi­mil­li­sen ot­teen elämän ajoit­tai­sen ru­muu­den koh­taa­mi­seen. Ta­ri­na on täy­sin oma ja ote pa­ri hyl­ly­ri­viä sa­tu­mai­sem­pi, mut­ta tun­nel­ma ja miljöö kuin sa­mas­ta puus­ta veis­tet­ty.

Roo­liin­sa kas­va­nut Mic­hael Clar­ke Dun­can on ta­ri­nan kes­kus­hah­mo, van­git­se­va kors­to, jo­ka lii­kut­taa enemmän lä­pikäy­miensä tun­ne­ti­lo­jen kaut­ta kuin ome­na­laa­ti­koil­la jat­ke­tul­la ha­bi­tuk­sel­laan. Ai­na lup­sak­ka Tom Hanks on yhtä lail­la mai­nio kiin­to­pis­te, jon­ka kaut­ta sa­tu maa­dot­tuu us­kot­ta­van ar­ki­ses­ti to­del­li­suu­teen. Myös muu ni­mekäs näyt­te­lijä­kaar­ti te­kee va­kaa­ta jäl­keä.