Pal­jon tun­tei­ta herättävä do­ku­ment­tie­lo­ku­va kou­lu­kiu­saa­mi­ses­ta Yh­dys­val­lois­sa. Elo­ku­va seu­raa kiu­sa­tuk­si jou­tu­nei­den op­pi­lai­den ar­kipäivää, jo­kapäiväistä tus­kaa. Kou­lut ovat voi­mat­to­mia aut­ta­maan ja jois­sa­kin ta­pauk­sis­sa jo­pa op­pi­lai­den van­hem­mat ovat mu­ka­na syr­jinnässä.

E­lo­ku­van te­kijät ovat on­nis­tu­neet ku­vaa­maan osan ta­pah­tu­mis­ta ikään­kuin ke­nenkään huo­maa­mat­ta. Ta­pah­tu­mat ovat epä­mu­ka­vaa kat­sot­ta­vaa. Ku­vaa­jat­kaan eivät puu­tu kiu­saa­mi­seen. Tämä aut­taa luo­maan au­tent­ti­sem­man ku­van siitä mitä lap­set ko­ke­vat päi­vittäin. Lap­sen­sa it­se­mur­haan me­nettä­neitä van­hem­pia sekä ää­rimmäi­siin kei­noi­hin it­sensä puo­lus­ta­mi­sek­si tur­vau­tu­nut­ta tyttöä haas­ta­tel­laan. Elo­ku­va on loh­du­ton ja ma­sen­ta­va. Eri­lai­suus ei kou­lus­sa ole hyväk­syttävää. Tämän elo­ku­van kun­nioi­tet­ta­va­na me­riit­tinä on ka­run to­del­li­suu­den ku­vaa­mi­nen ja se että ti­lan­teen toi­vot­to­muut­ta ei kau­nis­tel­la.