Is­lan­ti­lai­nen elo­ku­va Me­ri on klas­si­nen ta­ri­na per­heen ko­koon­tu­mi­ses­ta yh­teen. Van­ho­ja sa­lai­suuk­sia ja sa­lat­tu­ja rak­kauk­sia kai­ve­taan esiin. Vä­lillä kes­kus­tel­laan myös ka­las­tu­se­lin­kei­non jat­ka­mi­ses­ta per­he­pii­rissä.

Ka­las­tus ja sii­hen liit­tyvät amatöö­ri­ta­son juo­nit­te­lut eivät yk­sinään riitä. On­gel­ma­na tässä fil­missä on tyhjän pääl­le kir­joi­tet­tu kä­si­kir­joi­tus. Ta­ri­naan on puo­livä­ki­sin sot­ket­tu täy­sin asiaan kuu­lu­mat­to­mia hen­kilö­hah­mo­ja ja dia­lo­giin on se­koi­tet­tu epä­joh­don­mu­kai­ses­ti vä­kinäistä huu­mo­ria.

Oh­jaa­ja us­kal­tau­tuu vain het­kittäin las­ke­maan ka­me­ran­sa kul­jet­ta­maan ta­ri­naa ai­ka­lai­sen­sa Frid­rik Thor Frid­riks­so­nin ta­paan kau­nii­seen is­lan­ti­lai­seen mai­se­maan. Hän osoit­taa ku­vil­laan liian usein, että on ha­lu­kas ai­noas­taan pe­rin­tei­seen ker­ron­taan.