Yli 10 600 arvostelua
Uusia arvosteluita tuon tuosta.
Kaikki parhaat.
Kino

Wall Street: Money Never Sleeps

Tekniset tiedot

Formaatti: Kino
 
Vuosi: 2010Kesto: 136 minuuttia
Julkaisija: FS Film 
  
 
Ikäraja:
(11)
Kielletty alle 12-vuotiailta. Ennen vuoden 2012 ikäraja­merkintä­uudistusta tämän julkaisun ikäraja oli 11 vuotta.
VET: 242541  

© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu. Arvostelun yhteydessä esitettyjen kuvien oikeudet kuuluvat julkaisijalle (FS Film) ellei toisin mainita.

Elokuva

Gor­don Gek­kon pu­he­lin pa­lau­te­taan, kun en­ti­nen pörs­si­hai va­pau­te­taan van­ki­las­ta.

Gor­don Gek­kon pu­he­lin pa­lau­te­taan, kun en­ti­nen pörs­si­hai va­pau­te­taan van­ki­las­ta. Kän­nykkä on se en­simmäi­nen mo­bii­li­mal­li, Mo­to­ro­la Dy­na­TAC 8000X. Ki­lon pai­noi­sen ha­lon ak­ku kes­ti tun­nin ja sen muis­tis­sa säi­lyi jo­pa kol­me­kym­mentä pu­he­lin­nu­me­roa.
O­vat­ko Gek­kon omat­kaan opit enää käyttö­kel­poi­sia? Greed Is Good is­ku­lau­se – ”ah­neus on hyväk­si” – näyttää 2000-lu­vun lo­pul­la kään­ty­neen muo­toon Greed Is God, ah­neus on Ju­ma­la. Oli­ver Sto­nen uu­den Wall St­reet -e­lo­ku­van lop­pu­teks­teissä Yh­dys­val­tain va­luu­tan tun­nus­lau­se In God We Trust vaih­tuu muo­toon In Greed We Trust – ”ah­neu­teen me luo­tam­me”.
Gek­ko on van­ki­vuo­sien muut­ta­ma mies. Uu­des­sa kir­jas­saan ja mak­se­tuil­la luen­noil­la hän saar­naa tu­li­ki­ven­kat­kui­ses­ti ah­neu­den ki­rouk­ses­ta, jat­ku­van kas­vun kup­las­ta, jo­ka purs­kah­taes­saan tsu­na­moi pe­ri­syn­nin ta­voin kol­man­teen ja neljän­teen­kin pol­veen. Rat­kai­suk­si Gek­ko tar­joaa kol­mea sa­naa: Os­ta­kaa mi­nun kir­ja­ni!
Etäi­sek­si jää­neen tyttä­rensä Win­nien sul­ha­ses­sa Gek­ko huo­maa su­ku­lais­sie­lun:
– Ka­la­mies tun­nis­taa toi­sen ka­la­mie­hen jo kau­kaa. Ja­ke ”­Lisää” Moo­re on hyö­dyk­si ju­nail­les­saan Sveit­siin sää­tiöi­tyä ra­haa idea­lis­ti­sen Win­nien vi­hertä­viin luo­mu­hank­kei­siin. Gek­kon ja tyttä­ren vä­lit pa­ra­ne­vat, mut­ta muut­tuu­ko ih­mi­nen ja mi­hin suun­taan? Pää­seekö hai ham­pais­taan?
O­li­ver Sto­ne ei ole niitä hie­no­va­rai­sim­pia oh­jaa­jia. Vih­jeitä tai vink­kauk­sia ei käy­tetä, jos le­kal­la lyö­mi­nen ajaa asian. Gek­kon mu­kaan ah­neus on kai­ken pa­han al­ku, jo­ten pää­kon­nan seinällä Goyan maa­lauk­ses­sa Sa­tur­nus ah­mii poi­kaan­sa ja va­lot­taa ah­neen lop­pua.
Uu­si elo­ku­va ei ole yhtä jän­tevä ko­ko­nai­suus kuin al­ku­peräi­nen vuo­del­ta 1987. Sto­ne pyr­kii sy­ventämään, mut­ta on­nis­tuu vain la­ven­ta­maan. Fil­mi on pe­rus­teel­li­nen mut­ta pon­ne­ton, siis­tis­ti teh­ty ja viih­dyttävä. Ta­lou­selämän kup­ru­jen ja kup­lien si­jas­ta Sto­ne ha­luaa kiin­nittää huo­mion saip­pua­kup­liin. Niitä pu­hal­ta­vat lap­set, uu­si su­ku­pol­vi, jo­ka elo­ku­vas­sa on selväs­ti oh­jaa­jan silmä­terä.
Luo­tet­ta­va pitkän lin­jan am­mat­ti­lai­nen Mic­hael Doug­las, 66 hoi­taa Os­car-b­ra­vuu­rin­sa su­ve­ree­nis­ti pa­ri­kym­mentä vuot­ta myö­hempänä päi­vi­tyk­senä. Ikä ja sai­raus – Doug­las kär­sii pitkäl­le eden­neestä kurk­ku­syövästä – ovat muut­ta­neet miestä niin, että lä­hi­ku­vis­sa hän muis­tut­taa häm­mentävän pal­jon isäänsä, le­gen­daa­ris­ta Kirk Doug­la­sia, jo­ka ny­kyi­sin on 93-vuo­tias.
Täh­ti on syn­ty­nyt!
94-vuo­tias mes­ta­rinäyt­te­lijä Eli Wal­lach, jo­ka äs­kettäin lois­ti Po­lans­kin Ghos­tw­ri­te­rin si­vu­roo­lis­sa, an­taa yhä pa­ras­taan Wall St­ree­tin har­maa­na emi­nens­sinä. Seit­sen­kymp­pi­senä rik­kain­ta luo­mis­vai­het­taan elävä Frank Lan­gel­la käyn­nistää ta­ri­nan epä­toi­voi­seen rat­kai­suun pää­tyvänä van­han kou­lu­kun­nan pank­kii­ri­na.
Ve­te­raa­ni­taus­taa vas­ten heh­ku­vat myös nuo­ret pääo­sa­ne­sittäjät. Shia La­Beouf on ny­ky­het­ken Dus­tin Hoff­man tai John Cu­sack, sym­paat­ti­nen miestäh­ti, jo­hon on help­po sa­mais­tua. Ei liian ko­mea, vaan per­soo­nal­li­sen peh­mo ihan­ne­jo­ka­mies. Toi­sin kuin Hoff­mann ja Cu­sack, La­Beouf ei osoi­ta ve­ny­mistä. Hän on jo­kai­ses­sa roo­lis­saan yhtä mu­ka­va.
Sen si­jaan brit­tinäyt­te­lijä Ca­rey Mul­li­gan Gek­kon tyttä­renä on ta­jun­taa laa­jen­ta­va ta­paus. Eri­no­mai­sia ar­vioi­ta elo­ku­vis­saan An Edu­ca­tion ja Ne­ver Let Me Go kerän­nyt Mul­li­gan van­git­see kat­so­jan kai­kis­sa koh­tauk­sis­saan. Mul­li­ga­nin herk­kyys tul­vah­te­lee ja ku­vaa­ja Rod­ri­go Prie­to kerää ka­me­ral­laan tal­teen jo­ka pi­sa­ran jättäen otos­ten ni­mekkäämmät vas­tanäyt­te­lijät sta­tis­teik­si. Täh­ti, to­del­li­nen näyt­te­lijä, on syn­ty­nyt. (HB)
26/10/2010
© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu.
Toteutus:MetaVisual CMSSuunnittelu:MetaVisual OyMobiiliversioNormaaliversioKirjaudu sisään© 2000 - 2022 Heinäpään Viestintä Oy, MetaVisual Oy