Yli 10 800 arvostelua
Uusia arvosteluita tuon tuosta.
Kaikki parhaat.
Kino

Kotirauha

Elokuva

A­lek­si Mä­kelän Ko­ti­rau­ha muis­tut­taa al­kua­se­tel­mil­taan Ris­to Jar­van ja Mik­ko Nis­ka­sen työläis­ten, pie­ny­rittä­jien ja pan­kin­joh­ta­jien elämän­pii­riin pu­reu­tu­via on­gel­mae­lo­ku­via 60- ja 70-­lu­vuil­ta.

A­lek­si Mä­kelän Ko­ti­rau­ha muis­tut­taa al­kua­se­tel­mil­taan Ris­to Jar­van ja Mik­ko Nis­ka­sen työläis­ten, pie­ny­rittä­jien ja pan­kin­joh­ta­jien elämän­pii­riin pu­reu­tu­via on­gel­mae­lo­ku­via 60- ja 70-lu­vuil­ta. Tom Crui­sen uu­sim­mas­sa Mis­sion:Im­pos­sib­le -fil­missä par­rak­kaa­na sa­la-am­pu­ja­na pii­pah­ta­va Sa­mu­li Edel­mann esittää Ko­ti­rau­han pik­kuy­rittäjää, vaa­sa­lais­ta pe­rus­ta­jau­ra­koit­si­jaa, jo­ka huo­maa ve­lak­si os­ta­mien­sa tont­tien ja puo­li­val­mii­den asun­to­jen jäävän kä­siin.
Rea­lis­mia poh­jus­te­taan Ou­ti Ai­ro­lan uu­tispätkällä asun­to­kau­pan la­mas­ta. Kaik­ki ovat kuul­leet ku­lis­se­ja yllä pitä­vistä ih­mi­sistä, jot­ka eivät ker­ro pot­kuis­ta tai ve­lois­ta edes per­heel­leen. Vas­taan­tu­li­jain kais­tal­le päin rek­kaa ajel­laan ka­mi­ka­ze­na va­li­tet­ta­vas­ti myös to­del­li­ses­sa elämässä.
Me­nes­tyk­sen ja epäon­nis­tu­mi­sen vaa’an­kie­li ja vai­keuk­sis­ta sel­viy­ty­mi­nen on hyvä kes­toai­he. Mut­ta oh­jaa­ja Alek­si Mä­kelä ja kä­si­kir­joit­ta­ja Mar­ko Lei­no tyy­tyvät pin­ta­vai­ku­tuk­seen. Ko­ti­rau­has­sa soi­te­taan hau­ta­jais­mu­siik­kia ja lisätään hi­keä Edel­man­nin ot­sal­le, jot­ta kat­so­ja tietäi­si, kuin­ka ”a­his­taa”.
Y­leisöe­lo­ku­vak­si vas­toinkäy­mis­ten kar­vas pa­ket­ti yri­tetään kääräistä tar­koi­tuk­set­to­mal­la vä­ki­val­lal­la ja vä­kinäi­sen on­nel­li­sel­la lo­pul­la.
Poh­ja­lai­sel­la jääräpäi­syy­dellä Sa­mi Luo­to yrittää ra­ha­vai­keuk­sien kes­kellä pai­naa eteenpäin. Pank­ki lait­taa ra­ha­ha­nat kiin­ni, kiin­teistönvä­li­tys luo­puu toi­vos­ta ja kar­hu­kir­jei­den lisäk­si vel­ko­jen pe­rintä ulot­tuu vä­ki­val­tai­se­na jo ko­tio­vel­le­kin.
O­pet­ta­ja­vai­mo (Ka­ta­rii­na Kai­tue) ja tei­ni­tytär (Ker­li Kyllö­nen) pi­detään liian pitkään tietämättömänä vai­keuk­sis­ta. Kun va­ra­kas yrittäjäisä­kin (Aa­ke Kal­lia­la) kieltäy­tyy ta­lou­del­li­ses­ta tues­ta, ol­laan kon­kurs­sin par­taal­la. Rin­nal­la py­syy vain po­lii­si­ve­li Sant­tu (e­ri­no­mai­nen San­te­ri Kin­nu­nen), mut­ta ka­tast­ro­fi koh­taa myös tätä suh­det­ta. Huns­vot­ti lan­ko­mies tu­lee Ruot­sis­ta ja lyöttäy­tyy Sa­min apu­rik­si. Mo­poau­to läh­tee mies­ten kä­sistä lo­pul­li­ses­ti.
Fil­mi­kin on läh­te­nyt te­kijöi­densä kä­sistä. Pä­tevät näyt­te­lijät Edel­mann ja Kai­tue pitävät kiin­nos­tus­ta yllä Ko­ti­rau­han al­ku­vai­heis­sa. San­te­ri Kin­nu­nen, Aa­ke Kal­lia­la, Tom­mi Kor­pe­la ja elo­ku­vis­sa har­vem­min näh­ty Kris­to Sal­mi­nen te­kevät van­kat osa­suo­ri­tuk­set niillä vä­hillä eväillä, jot­ka kä­si­kir­joi­tus sal­lii. Juo­ni on hol­ti­ton ja päämäärätön. Kään­teet tu­le­vat kuin pus­kis­ta ja puun ta­kaa niin, että hen­kilö­ku­vat eivät hah­mo­tu missään vai­hees­sa. Mitä ta­ri­nal­la on ha­lut­tu sa­noa? Mik­si pouk­koi­le­va tyy­li­la­ji on va­lit­tu?
Mar­ko Lei­no on kä­si­kir­joit­ta­nut elo­ku­van omas­ta kir­jas­taan. Ko­ti­rau­ha-ro­maa­ni hau­kut­tiin Par­nas­sos­sa jo vii­me syk­synä. Luu­li­si, että oli­si ol­lut ai­kaa hioa on­gel­ma­koh­dat pois ja tehdä elo­ku­vas­ta ehyem­pi, jän­teväm­pi ja loo­gi­sem­pi ko­ko­nai­suus. Näin ei käy­nyt. Fil­mi haa­hui­lee epä­kiin­nos­ta­via pol­ku­jaan tyh­jen­ty­neitä ai­hel­miaan lo­put­to­mas­ti ker­ra­ten.
Juu­ri kun kat­so­ja suos­tuu jän­nittämään, mi­ten kon­kurs­si­ku­ri­muk­ses­ta sel­vitään, Ko­ti­rau­ha muut­tuu kä­sittämättömäk­si mur­ha­ta­ri­nak­si. Näyttää siltä, että mies on me­nettä­nyt sekä per­heensä, ra­han­sa että jär­kensä, mut­ta kä­si­kir­joi­tus ti­paut­taa­kin pää­hen­kilön sy­liin lot­to­voi­ton tai­vaas­ta.
On­ko Ko­ti­rau­ha tra­ge­dia vai sel­viy­ty­mis­ta­ri­na? Siitä tu­lee epä­suh­tai­nen komp­ro­mis­si. Näin ve­ri­te­koi­hin yl­tyvä pai­na­jai­nen voi­daan laas­ta­roi­da on­nel­li­sel­la lo­pul­la.
Vi­ko­ja on lis­tak­si. Pank­ki- ja kiin­teistönvä­li­tys­koh­tauk­set ovat epäus­kot­ta­via. Pää­hen­kilön vai­no­har­hai­suu­teen vih­ja­taan, mut­ta niu­kas­ti, jo­ten piir­re tun­tuu vain omi­tui­sel­ta. Kes­ken kai­ken kat­so­jaa pe­tetään hal­pa­hin­tai­sel­la uni­jak­sol­la. Tur­ha vä­li­ke on myös vel­jes­ten vä­ri­kuu­la­so­ta. Ker­ron­nal­lis­ta mer­ki­tystä metsä­lei­killä ei ole. Ehkä vär­kit vain lai­nat­tiin jol­tain vaa­sa­lai­sel­ta paint­ball-fir­mal­ta ja ei kun ka­me­ra pyö­rimään?
Pait­si nä­ke­mys suun­nas­ta, te­kijöiltä on hu­kas­sa myös to­teu­tus­ta­pa. Ta­ri­na ker­ro­taan kym­me­nin ta­kau­ma­kouk­kauk­sin. Auk­ko­ja pai­ka­taan se­littävällä vuo­ro­pu­he­lul­la. Seu­raa­mis­ta hait­taa­va me­to­di ja uu­vut­ta­vat juo­ni­poik­kea­mat to­dis­ta­vat, et­tei me­nes­ty­nyt, val­tion­pal­kin­nol­la muis­tet­tu it­seop­pi­nut elo­ku­van­te­kijä Alek­si Mä­kelä ole Ko­ti­rau­has­sa vah­vuu­sa­lueel­laan.
Mo­der­nis­mia ta­voit­te­le­va pa­la­pe­limäi­syys ei pe­las­ta ta­ri­naa, jo­ta ei ole. Ko­ti­rau­has­ta puut­tuu sekä tyy­dyttävä al­ku, kes­ki­koh­ta että lop­pu. Hy­viä­kin juon­tei­ta ke­hi­tellään väärään suun­taan. Vie­rai­lu tie­nes­tittä jää­neen ra­ken­nus­mie­hen (Kor­pe­la) rin­ta­ma­mies­ta­lol­le on elo­ku­van kos­ket­ta­vin het­ki. Mut­ta Lei­no ja Mä­kelä hylkäävät mah­dol­li­suu­den päähän pot­kit­tu­jen, työläi­sen ja pie­ny­rittäjän kes­kinäi­seen em­pa­tiaan. Te­kijät huo­maa­vat siinä vain mah­dol­li­suu­den Pa­ho­jen poi­kien ja Röö­pe­rin ta­pai­seen vä­ki­val­lan hur­mee­seen. Seu­raa täy­sin pe­rus­te­le­ma­ton po­lii­si­koh­taus, kuin köyhän mie­hen Kah­dek­san sur­man­luo­tia. Se oli­si Ko­ti­rau­han poh­ja­kos­ke­tus, jol­lei ty­per­ryttä­viä ih­mekään­teitä oli­si vielä jäl­jellä.
Tal­ven kyn­nyk­selläkään ei vuo­den uu­si ko­ti­mai­nen nos­ta­ta hur­raa­huu­to­ja. En­si-il­to­ja on muu­ta­ma jäl­jellä, mut­ta nii­denkään eri­no­mai­suus ei muut­tai­si sitä, että vuo­si­kym­men on al­ka­nut suo­mi­fil­mil­le hyytä­vissä tun­nel­mis­sa. Tai­teel­li­nen ta­so ja yleisön­suo­sio ovat ala­mais­sa. Suo­men elo­ku­vasää­tiössä ja tuo­tan­toyh­tiöissä on muu­ta­man­kin kri­tiik­ki- ja krii­si­pa­la­ve­rin paik­ka. (HB)
17/11/2011

Traileri

Tämä video on ehkä jo poistettu YouTube:sta. Kokeile kuitenkin?

Tekniset tiedot

Formaatti: Kino
 
Vuosi: 2011Kesto: 100 minuuttia
Julkaisija: Nordisk Film 
  
 
Ikäraja:
(13)
Kielletty alle 12-vuotiailta. Ennen vuoden 2012 ikäraja­merkintä­uudistusta tämän julkaisun ikäraja oli 13 vuotta.
    

© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu. Arvostelun yhteydessä esitettyjen kuvien oikeudet kuuluvat julkaisijalle (Nordisk Film) ellei toisin mainita.

Kuvat

© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu.
Toteutus:MetaVisual CMSSuunnittelu:MetaVisual OyMobiiliversioNormaaliversioKirjaudu sisään© 2000 - 2024 Heinäpään Viestintä Oy, MetaVisual Oy