Yli 10 800 arvostelua
Uusia arvosteluita tuon tuosta.
Kaikki parhaat.
Blu-ray

Once Upon a Time in… Hollywood

Elokuva:
Kuva & Ääni:
Ekstrat:

Tekniset tiedot

Formaatti: Blu-ray
 
Vuosi: 2019Kesto: 153 minuuttia
Julkaisija: SonyKuva:
1080p 2.39*
Ääniraita: Dolby TrueHD5.1
 
Ikäraja:
(16)
Kielletty alle 16-vuotiailta. Ohjelman saa luovuttaa vain 16 vuotta täyttäneelle.
  EAN: 7330031007130

© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu. Arvostelun yhteydessä esitettyjen kuvien oikeudet kuuluvat julkaisijalle (Sony) ellei toisin mainita.

Elokuva

Quen­tin Ta­ran­ti­non pa­ras puo­li oh­jaa­ja­na tai­taa ol­la se, että hän te­kee it­sel­leen ja vain it­sel­leen elo­ku­via.

Quen­tin Ta­ran­ti­non pa­ras puo­li oh­jaa­ja­na tai­taa ol­la se, että hän te­kee it­sel­leen ja vain it­sel­leen elo­ku­via. Tai ai­na­kin hän saa asian näyttämään sel­lai­sel­ta.
O­li­pa ker­ran…­Hol­lywoo­dis­sa on hä­nen yh­deksäs oh­jauk­sen­sa ja kuu­luu eittämättä par­haim­mis­toon he­ti kol­men en­simmäi­sen jäl­keen. Si­joit­tuu vä­hintään­kin pis­te­si­joil­le.
Ku­ten elo­ku­van ni­mestä voi­daan pää­tellä ky­seessä on sa­tu elo­ku­va­kau­pun­gis­ta la­dat­tu­na mas­sii­vi­sel­la määrällä anek­doot­te­ja, juo­ru­ja ja kas­ku­ja. jot­ka on se­koi­tet­tu so­pi­vaan määrään to­del­li­sia ta­pah­tu­mia. Kui­ten­kin ky­seessä on puh­das­piir­tei­nen if-la­ji­tyy­pin edus­ta­ja, jo­ka lei­kit­te­lee aja­tuk­sel­la: jos­pa oli­si­kin käy­nyt ai­van toi­sin.
Vi­deo­puo­lel­le siir­ryttäessä on enää vai­kea spoi­laa­mal­la pi­la­ta ke­nenkään nau­tin­nol­la, jo­ten Char­lien Man­so­nin per­heestä ja sen suo­rit­ta­mis­ta kuu­lui­sis­ta mur­his­ta on ky­se. Ta­ran­ti­no ku­vaa hie­nos­ti, kuin­ka mo­ni his­to­riaan suu­re­na kään­ne­koh­ta­na nous­sut tra­ge­dia saat­taa ol­la hy­vin­kin kiin­ni puh­taas­ta sat­tu­mas­ta.
E­lo­ku­va on jul­me­tun pitkä, mut­ta enpä pitkäs­ty­nyt. Ei edes tyttä­re­ni, jo­ka ei ol­lut kos­kaan kuul­lut­kaan näyt­te­lijä Sha­ron Ta­ten mur­has­ta. To­ki ”ih­mi­sen poi­ka” Man­son oli hä­nel­le tut­tu.
E­lo­ku­va toi­mi­nee mo­nel­le pon­nah­dus­lau­ta­na tu­tus­tua yk­si­tyis­koh­tai­ses­ti ky­sei­sen hip­pi­kul­tin kou­ke­roi­hin. Ah­dis­tus­her­kil­le en sitä to­sin suo­sit­te­le. Mut­ta tätä elo­ku­vaa suo­sit­te­len. Hur­jim­mat kat­so­vat tämän perään Yle Aree­nan lo­ka­kuus­sa 2020 tar­joa­man Man­son-do­ku­men­tin, jo­ka näyttää "ka­don­neil­la nau­hoil­la" ja kar­mi­val­la ta­val­la, mil­lai­sia per­heen tytöt tähän ai­kaan oi­keas­ti oli­vat.
It­se elo­ku­va oli­si haus­ka ko­kea pa­ri­kym­mentä vuot­ta van­hem­man suo­ma­lai­sen kans­sa, jo­ka kat­soi meil­le 1960-lu­vul­la vyö­ry­neet te­le­vi­sion län­nen­sar­jat (Vir­gi­nia­lai­nen, Län­nen­tie) ja ri­kos­sar­jat (I­ron­si­de ai­na­kin, Lah­jo­mat­to­mat).
O­man maus­teen­sa an­ta­vat Ste­ve Mc­Queen ja Bru­ce Lee. Ser­gio Cor­buc­ciin ja ita­lia­lai­seen ta­paan tehdä länkkä­reitä Es­pan­jan Al­me­rias­sa oli­si voi­tu pa­neu­tua syväl­li­sem­min­kin.
Ai­noa silmän­kur­tis­tus joh­tuu epäi­lystä. Las­kel­moi­ko oh­jaa­ja Ta­ran­ti­no hyvän ystävänsä Har­vey Weins­tei­nin var­jon las­keu­tues­sa kaik­kien pik­ku­so­vi­nis­tien yl­le? Toi­saal­ta Man­so­nin tyttöjä ei ku­va­ta minään jär­jen jät­tiläi­sinä. Mut­ta Sha­ron Ta­ten koh­dal­la Ta­ran­ti­no an­taa ural­leen har­vi­nai­sen em­paat­ti­sen näytön.
It­se lii­mau­dun ame­rik­ka­lai­sen ros­ka­viih­teen pa­riin vas­ta vuo­des­ta 1972, jo­ten ai­ka­lais­ko­ke­muk­set al­ka­vat siitä.
Voi­sin mil­tei lyödä ve­toa, että Ta­ran­ti­no siir­tyy jos­sain vai­hees­sa te­kemään kol­laa­sin 1970-lu­vul­ta, jol­loin am­men­net­ta­vaa riittää mil­tei enemmän. Nos­tal­gi­siin muis­toi­hin kuu­lu­vat muun muas­sa Ba­na­cek, Ko­jak, Kuu­den mil­joo­nan dol­la­rin mies, Ri­kas ra­kas köyhä va­ras, Stars­ky & Hutch. Myös bri­teistä löy­ty­si il­ka­moi­ta­vaa: Vei­ja­rei­ta ja py­hi­myk­siä, Sa­fii­ri ja Teräs, Col­ditz, Van der Valk (van­hem­pi ver­sio). Ku­ti­mik­si oli­si kui­ten­kin han­ka­la löytää jo­tain niin jä­ri­syttävää kuin Man­son-mur­hat.

Kuva & ääni

Laadukas kuva ja ääniraita eivät aiheuta minkäänlaisia mutinoita. Vaativuusastetta lisää se, että luovuutta tarvitaan, jotta aikansa tv-kuva tuntuu uskottavalta siltä osin, kun tv-näyttelijänä vakioroolinsa vetävä Leonardi di Caprio) katsoo omia tuotoksiaan. Miehen autokuskia ja avustajaa näyttelevä entinen stunt-mies antaa lopulta Brad Pittille enemmän vivahteikkuutta, jonka ammattilainen hyödyntää suvereenisti. Jos pikkutytöt, hieman varttuneemmat naiset ja keski-ikäinen ukko pitävät, näyttelijä tekee työnsä poikkeuksellisen hyvin.

Ekstrat

Ääniraita on koottu yllätyksellisesti. Hyvin gruuvaa. Hauskaa on se, että aikoinaan häpeillen digattu Paul Revere vastaa suurelta osin musiikista. Myös bastardisoidut kalpeanaamojen versiot soulklassikoista toimivat ainakin tässä viitekehyksessä mainiosti. Ekstroihin on tallennettu kahdeksan poistettua kohtausta (peräti 25 min.) ja 32 min. dokumentit. (PS)
06/10/2020
© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu.
Toteutus:MetaVisual CMSSuunnittelu:MetaVisual OyMobiiliversioNormaaliversioKirjaudu sisään© 2000 - 2024 Heinäpään Viestintä Oy, MetaVisual Oy