Yli 10 400 arvostelua
Uusia arvosteluita tuon tuosta.
Kaikki parhaat.
Kino

Avatar

Tekniset tiedot

Formaatti: Kino
 
Vuosi: 2009Kesto: 165 minuuttia
Julkaisija: FS Film 
  
 
Ikäraja:
(13)
Kielletty alle 12-vuotiailta. Ennen vuoden 2012 ikäraja­merkintä­uudistusta tämän julkaisun ikäraja oli 13 vuotta.
VET: 223505  

© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu. Arvostelun yhteydessä esitettyjen kuvien oikeudet kuuluvat julkaisijalle (FS Film) ellei toisin mainita.

Kuvat

Jarjarbinksin kotiplaneetta on fantastinen paikka
Jarjarbinksin kotiplaneetta on fantastinen paikka
Ohjaaja James Cameron sai oman tähden Walk of Famelle 19.12.2009
Ohjaaja James Cameron sai oman tähden Walk of Famelle 19.12.2009

Elokuva

O­len näh­nyt elo­ku­van tu­le­vai­suu­den ja se on kol­miu­lot­tei­nen.

O­len näh­nyt elo­ku­van tu­le­vai­suu­den ja se on kol­miu­lot­tei­nen. 3D-fil­mi Ava­tar on­nis­tuu lä­hes täy­del­li­ses­ti, vaik­ka on­kin en­simmäi­nen la­jiaan, minkä tämä ar­vos­te­li­ja on näh­nyt. Jous­ta­va­san­kai­set eri­kois­la­sit aset­tui­vat hy­vin myös ril­lipääl­le ja oli­vat tum­man­pu­nai­si­na ja kant­ti­si­na niin ret­ro­tyy­likkäät, että mu­kaan oli­si teh­nyt mie­li ot­taa.
Ja­mes Ca­me­ro­nin fil­min ”­rea­lis­ti­ses­sa” osuu­des­sa, ih­mis­ten ja heidän ko­nei­den­sa pa­ris­sa, la­sit tai 3D-tek­niik­ka tun­tu­vat vielä hie­noi­sen kei­no­te­koi­sil­ta. Silmän pers­pek­tii­vi­har­ha ei ole luon­nol­li­nen, kun hah­mot si­jait­se­vat ku­va-a­lan eri ta­soil­la. Taus­tal­la ole­vat su­men­tu­vat. Siir­ryttäessä Pan­do­ra-p­la­nee­tan täys­di­gi­taa­li­seen maail­maan, on­gel­ma pois­tuu. Na­vi-kan­san pa­ris­sa Ca­me­ro­nin sekä oh­jaa­ma että kir­joit­ta­ma ta­ri­na heh­kuu par­hai­ten. Jos Ti­ta­nic ris­tei­li­kin lip­pu­kas­soil­la kuin king of the world, elo­ku­va­na se up­po­si. Ava­tar lentää kor­keal­le, te­kijänsä unel­mien ta­sol­le.
Vuon­na 2154 il­mas­ton­muu­tos lie­nee muut­ta­nut maa­pal­lon eli­no­lo­ja, kos­ka tär­keitä luon­non­va­ro­ja ha­lu­taan ryöstää Pan­do­ral­ta, jos­sa asuu kol­mi­met­ri­nen, so­pu­suh­tai­nen al­ku­peräis­kan­sa so­pu­soin­nus­sa pla­neet­tan­sa eko­lo­gian, eläin­ten ja kas­vus­ton kans­sa. Ih­mi­set käyttävät vä­littäjänä ava­ta­ria, gee­ni­tek­no­lo­gian luo­maa kei­no-o­len­toa, jo­hon tie­toi­suus voi­daan unes­sa yh­distää. Ava­ta­rin tehtävänä on luo­da luot­ta­muk­sel­li­nen suh­de na­vei­hin, mut­ta lo­pul­ta ava­ta tie pla­nee­tan rais­kauk­sel­le ih­mis­ten tar­pei­siin.
Pääo­sas­sa on so­ti­laa­na jal­kan­sa me­nettä­nyt Ja­ke Sul­ly (Sam Wort­hing­ton), jo­ka ava­ta­ri­na op­pii taas juok­se­maan. Ja­ke aut­taa tie­de­nais­ta, toh­to­ri Gra­ce Au­gus­ti­nea (Si­gour­ney Wea­ver) tut­ki­muk­sis­sa, mut­ta on sa­mal­la kak­soi­sa­gent­ti. Jal­ko­jen­sa vas­ti­neek­si Ja­ke lu­paa tu­ken­sa evers­ti Quat­ric­hin (S­tep­hen Lang) so­ti­la­so­pe­raa­tiol­le. Mie­hen mie­li muut­tuu vas­ta, kun hän koh­taa Ney­ti­rin (Zoe Sal­da­na), na­vi­kan­san prin­ses­san, jo­ka opas­taa ”­Ja­ke­sul­lyn” hei­mon­sa ta­poi­hin ja ympä­ristön kun­nioi­tuk­seen.
S­ci­fi­sa­dus­sa on pal­jon sitä suur­ta in­tiaa­ni­ker­to­mus­ta, jo­ta ai­na­kin minä olen odot­ta­nut. Ava­tar su­kel­taa sy­vemmäl­le kuin Star War­siin, Star Tre­kiin tai mui­hin ava­ruus­ro­bot­ti­saa­goi­hin ai­hel­mia muo­ka­tes­saan. Ker­to­mus ih­mi­sestä vie­raas­sa ja vi­ha­mie­li­sessä ympä­ristössä si­tou­tu­mis­ta ja ymmär­rystä op­pi­mas­sa on näh­ty Po­ca­hon­tas-e­lo­ku­vis­sa sekä länkkä­reissä Pie­ni Suu­ri Mies, Mies he­vo­se­na ja Tans­sii su­sien kans­sa. Jäl­kimmäi­sestä ja Vii­mei­sestä mo­hi­kaa­nis­ta muis­tut­ta­mas­sa on hie­no in­tiaa­ninäyt­te­lijä Wes Stu­di (ku­nin­gas Ey­tu­can, Ney­ti­rin isä). Ava­tar toi­mii hie­no­na in­tiaa­nie­lo­ku­van päi­vi­tyk­senä, jos­sa tun­tuu Ca­me­ro­nin ai­to in­to kun­non seik­kai­lu­tun­nel­man syn­nyttä­mi­seen. Siitä on tur­ha et­siä hen­kistä su­ku­lai­suut­ta va­ka­vam­piin tie­teis­ta­ri­noi­hin, ku­ten 2001: Ava­ruus­seik­kai­luun, So­la­rik­seen, Stal­ke­riin tai edes Bla­de Run­ne­riin.
Luon­non äi­ti, so­dan isä
A­va­tar lai­nai­lee, mut­ta to­teu­tus on en­nennä­kemättömän hie­no. Kol­miu­lot­tei­suus pal­ve­lee sekä ker­ron­taa että hah­mo­ja. Pan­do­ran al­kua­suk­kaat, eläi­mistö ja ku­kat, liaa­nit sekä me­duu­sa­mai­ses­ti ku­vis­sa li­pu­vat puun­sie­me­net hou­kut­ta­vat kos­ket­ta­maan. Len­to­lis­ko­jen il­ma­rat­sas­tus ja hui­mat syök­syt sy­vyyk­siin ovat yllä­tyk­sel­li­siä ilo­ja silmäl­le. Vuo­ro­kau­de­nai­ko­jen sä­vyn­vaih­te­lut, tai­dok­kaat ja ko­ris­teel­li­set tai­ka­metsäa­se­tel­mat ja hei­mon traa­gis­ten vai­hei­den tu­len­kar­vai­nen ve­ren­pu­na sy­ventävät elä­mystä.
Ca­me­ron on som­mi­tel­lut koh­tauk­set huo­lel­la. Ku­va­sar­jat, otos­ten lii­ke ja ke­hit­te­lyt kieh­to­vat kat­so­jaa. So­ti­las­toi­mien ver­rat­tai­nen lat­teus ja nii­den osuuk­sien pie­net 3D-tek­nii­kan puut­teet ver­rat­tu­na Pan­do­ran seik­kai­lul­li­suu­teen jo­pa tu­ke­vat fil­min sa­no­maa kor­rup­toi­tu­neen yh­teis­kun­nan ja ympä­ristönsä kans­sa ta­sa­pai­nos­sa elävän hei­moyh­teisön vas­ta­koh­tai­suu­des­ta. Pan­do­ra on ihan­ne­ku­va, on­ne­la ja pa­ra­tii­si, jos­sa Ja­ke Sul­lyn elot­to­mat ja kuih­tu­neet ja­lat­kin saa­vat voi­man­sa ta­kai­sin. Wort­hing­to­nin alis­tu­neet, koh­ta­lon kyy­nistämät kas­vot kir­kas­tu­vat ja val­pas­tu­vat vas­ta na­vi­kan­san ja eri­tyi­ses­ti iha­nan pon­nek­kaan Ney­ti­rin seu­ras­sa.
Pää­pa­ris­sa on luon­net­ta di­gi­ha­moik­si­kin, vaik­ka Wort­hing­to­nin in­va­li­di­soi­tu­neen so­ti­laan po­ten­tiaa­li­ses­ti mie­len­kiin­toi­nen taus­ta – vam­man syn­ty­mi­nen ja kak­sois­ve­li­tee­ma – jäävät täy­sin hyö­dyntämättä. Pan­do­ral­la Ja­ke­sul­lyn poi­ka­mai­nen vil­leys kas­vaa täy­teen mie­huu­teen ja vas­tuu­not­toon ja hä­nen tun­teen­sa saa­vat vas­ta­kai­kua it­senäi­seltä ja vah­val­ta Ney­ti­riltä. Mo­lem­mat ovat per­soo­nal­li­sia ta­ru­san­ka­rei­ta, joi­den vä­lillä voi ais­tia myös us­kot­ta­van eroot­tis­ta heh­kua. Ja­ke­sul­ly ja Ney­ti­ri tuo­vat vih­doin – Star War­sin jat­ko-o­sien ja Jack­so­nin King Kon­gin epäon­nis­tu­mis­ten jäl­keen – suu­ren luo­kan di­gi­tuo­tan­toon in­hi­mil­listä lämpöä, san­ka­ruut­ta ja lei­kil­li­syyttä.
Na­vi­kan­san muut edus­ta­jat to­sin jäävät pistäy­ty­jik­si ja vä­riläis­kik­si. Aluk­si Ja­ke­sul­lyyn en­nak­ko­luu­loi­ses­ti suh­tau­tu­va hur­ja Tsu­tey sekä hei­mon ku­nin­gas ja ku­nin­ga­tar ovat lu­paa­via tyyp­pejä, mut­ta eivät pää­se kum­mem­mik­si kas­va­maan ta­ri­nan ke­hit­tyessä. Vielä pa­hem­pi on­gel­ma on ih­mis­ten pa­ris­sa, jos­sa ko­men­ta­jaa esittävä mai­nio Gio­van­ni Ri­bi­si kuih­tuu hän­kin si­vuo­san esittäjäk­si. On­nek­si Wea­ve­rin vah­va per­soo­nal­li­suus vä­lit­tyy ohuek­si kir­joi­te­tun tie­de­nai­sen hah­mos­ta.
So­tai­sa Quat­rich ei an­na ar­voa al­ku­peräis­kan­san luon­tous­kon­nol­le. Hän nau­rat­taa so­ti­lai­taan ääntämällä "dei­tyn" (pyhän) ta­hal­laan "die­tyk­si" (dieet­ti). (Al­ku­mer­ki­tyk­sessään "a­va­tar" viit­taa in­tia­lai­seen pyhän il­men­tymään, jos­ta se on kop­sat­tu ny­kyi­sek­si yleis­ter­mik­si mel­keinpä mil­le ta­han­sa ih­mistä edus­ta­val­le vir­tuaa­li­hah­mol­le.) Evers­ti viit­taa it­seensä "isä­pap­pa­na". Ava­ta­ris­sa vä­ki­val­ta on omi­nais­ta pat­riar­kaa­li­sel­le ih­mi­syh­teisöl­le, jon­ka vas­ta­koh­ta­na on "luon­toäi­din" eh­doil­la elävä na­vi­kan­sa, jos­sa nais­ten tie­dol­la ja peh­meäm­millä ar­voil­la on mer­ki­tystä. (Myös po­si­tii­vi­sen ih­mis­hah­mon, rons­kin ja tu­pak­kaa polt­ta­van Gra­ce-toh­to­rin luon­ne­ku­vaan tu­lee lop­pu­puo­lel­la äi­dil­li­syyttä, jo­ka koh­dis­tuu Ja­ke Sul­lyyn.) Ö­ky­mi­li­ta­ris­mis­sa viit­toil­laan Viet­na­miin ja Ira­kiin. Pla­nee­tan sup­pi­lo­puun roi­hu­tes­sa tuh­kak­si muut­tuu tie­tys­ti na­vien World Tra­de Cen­ter. Ame­rik­ka­lai­sik­si elo­ku­vak­li­seik­si muo­dos­tu­neet ku­vat an­taa an­teek­si, kun Ca­me­ro­nil­la on tas­kus­saan muu­ta­kin. Pa­la­va pa­li-he­vo­nen metsässä on pysäyttävä so­dan ku­va.
Van­haa ja uut­ta se­koit­ta­va st­ra­te­gia ki­tey­tyy otok­ses­sa, jos­sa mui­nai­nen puu­nuo­li is­key­tyy vi­hol­li­sen ro­bot­tit­ruk­kiin. Pa­han ko­men­ta­jan koh­ta­lo on sa­ma kuin Ku­ro­sawan so­ta­lor­dil­la Seit­tien lin­nas­sa: nuo­let lä­vistävät haar­nis­kan­kin neu­la­tyy­nyk­si. Sha­kes­pea­ren Mac­bet­his­sa puut hyökkä­sivät. Ava­ta­ris­sa metsä vas­taa niin kuin sin­ne huu­de­taan luon­non is­kiessä ta­kai­sin ih­me­pe­las­tuk­ses­sa kuin rat­kai­si­jak­si as­tu­va Deus ex mac­hi­na – tai Tar­za­nin tuu­len lail­la kiitävät ele­fan­tit.
A­va­tar zoo­maa ker­to­muk­sen yti­mek­si sen si­dok­sen, jon­ka na­vi­so­tu­ri hännällään te­kee pa­li-he­vo­sen­sa ja ik­ran-len­to­lis­kon­sa kans­sa. Näem­me myös hei­mo­si­dok­sen, jo­ka on tär­keä na­vi­se­re­mo­niois­sa. Si­dos syn­tyy tie­tys­ti ih­meitä te­kevän puun al­la myös Ja­ke­sul­lyn ja Ney­ti­rin vä­lillä. Uu­sin­ta di­gi­tek­niik­kaa ja van­ha­na­jan seik­kai­lua yh­distäen Ca­me­ron ra­ken­taa si­dos­ta elo­ku­van­kat­so­ja­su­ku­pol­vel­ta toi­sel­le. Sik­si Ava­tar me­nes­ty­nee kai­kis­sa ikä­luo­kis­sa.
On­nis­tu­mi­nen vaa­ti 230 mil­joo­naa dol­la­ria. Se ei siis to­dis­ta, että kaik­ki ih­mis­suh­tei­siin pai­not­tu­vat draa­mae­lo­ku­vat kan­nat­tai­si 3D:nä ku­va­ta. Mai­nok­set Dis­neyn ja Pi­xa­rin ani­maa­tio­fil­meistä­kin osoit­ta­vat, että esi­mer­kik­si si­vut­tais­lii­ke kan­kaal­la on yhä on­gel­ma 3D-tek­nii­kal­le. Kol­miu­lot­tei­suus voi mer­kitä myös tie­to­ko­ne­pe­limäi­syyttä, tur­haa pyr­ki­mystä syvä­tark­kaan rea­lis­miin tai teat­te­ri­mai­ses­ti ko­ho­tet­tuun la­vas­tus­tai­tee­seen. Niitä oi­kea elo­ku­va ei suu­rem­min kai­paa. (HB)
24/12/2009
© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu.
Toteutus:MetaVisual CMSSuunnittelu:MetaVisual OyMobiiliversioNormaaliversioKirjaudu sisään© 2000 - 2021 Heinäpään Viestintä Oy, MetaVisual Oy