Yli 10 800 arvostelua
Uusia arvosteluita tuon tuosta.
Kaikki parhaat.
Kino

Volver - paluu

Elokuva

Ped­ro Al­modó­va­rin elo­ku­vis­ta tu­le­vat en­simmäi­senä mie­leen vä­rit, mu­siik­ki – ja nai­set.

Ped­ro Al­modó­va­rin elo­ku­vis­ta tu­le­vat en­simmäi­senä mie­leen vä­rit, mu­siik­ki – ja nai­set. Nai­set ovat­kin taas ko­vin mie­hi­sen Huo­non kas­va­tuk­sen (2004) jäl­keen pa­lan­neet es­pan­ja­lai­soh­jaa­jan huo­mion koh­teik­si.
Pené­lo­pe Cruz, 32, pal­kit­tiin pääo­sas­taan elo­ku­vas­sa Vol­ver – Pa­luu par­haa­na näyt­te­lijänä Can­ne­sis­sa ja vii­kon­lop­pu­na vielä par­haa­na naisnäyt­te­lijänä Eu­roo­pas­sa. Cruz on eh­ti­nyt esiin­tyä jo useam­mas­sa­kin Ped­ro Al­modó­va­rin fil­missä, to­sin pie­nem­missä roo­leis­sa.
Vol­ve­rin toi­sen pää­roo­lin Car­men Mau­ra, 61, taas on niin lei­mau­tu­nut Al­modó­va­rin täh­dek­si mes­ta­ri­teok­ses­ta Nai­sia her­mo­ro­mah­duk­sen par­taal­la (1988), että on vai­kea us­koa, et­tei Mau­ra ole tällä vä­lin näy­tel­lyt yh­dessäkään es­pan­ja­lai­soh­jaa­jan elo­ku­vas­sa.
Jo­ka toi­nen vuo­si elo­ku­van pyöräyttävän Al­modó­va­rin uu­tuu­des­sa Mau­ra ja Cruz esittävät äi­tiä ja tytärtä, Ire­neä ja Rai­mun­daa. Vol­ve­rin ai­hee­na ovat­kin äi­tien ja tyttä­rien vä­li­set su­ku­ra­sit­teet.
Pené­lo­pe Cru­zin Rai­mun­da on niin ve­revä tah­to­nai­nen, että on vai­kea us­koa hä­nen ra­kas­tu­neen Pa­co-ni­mi­seen rent­tuun (An­to­nio de la Tor­re). On­nek­si Rai­mun­da ja elo­ku­va jättävät hä­nel­le pi­kai­set jää­hyväi­set, jot­ta voim­me kes­kit­tyä it­se asiaan. Ta­ri­nan ai­ka­na sel­viää, mik­si äi­din ja tyttä­ren suh­de on ol­lut niin vai­kea, ja kuin­ka he – ehkä tur­han­kin so­pi­vas­ti ja sat­tu­mal­ta – tois­ta­vat sa­mat lai­min­lyön­nit vieläpä yhtä traa­gi­sin seu­rauk­sin.
Al­modó­var käyn­nistää elo­ku­van­sa nau­tit­ta­vas­ti ja saa muu­ta­mas­sa se­kun­nis­sa vuo­ro­pu­he­lun ja ku­van yh­dis­te­lyllä esi­tel­tyä fil­minsä kes­kei­set tee­mat. Al­ku­ku­vas­sa ryhmä nai­sia har­jaa ja huh­kii ul­ko­na tuu­les­sa. Ei kui­ten­kaan mat­to­ran­nal­la, vaan hau­taus­maal­la. Nai­set kuu­raa­vat vii­mei­siä le­po­si­jo­ja, men­neit­ten omais­ten­sa — ja tu­le­via omian­sa.
Sur­mia ja su­ku­ra­sit­tei­ta
Kuo­le­ma ja hau­ta­jai­set ovat Vol­ve­rin kes­keistä ku­vas­toa. Su­ru­ta­lo täyt­tyy mus­tien viuh­ko­jen su­hi­nas­ta ja sui­kat­tu­jen pos­ki­suuk­ko­jen muis­keis­ta. Fil­min ni­mi ku­vaa Car­men Mau­ran Ire­neä, jo­ka pa­laa men­nei­syy­den haa­mu­na avaa­maan su­vun nais­ten muis­to­jen port­te­ja ja sol­muun men­neitä sydä­miä.
Vaik­ka Vol­ver on ke­peätä, läm­mintä ja niin nai­sel­lis­ta Al­modó­va­ria, mu­kaan mah­tuu myös tap­po­ja ja tu­li­pa­lo­ja, rais­kauk­sia, ve­ri­siä veit­siä ja ruu­miin pii­lot­te­lua. Jän­ni­ty­se­le­men­teissään Vol­ver tas­sut­te­lee Hitch­coc­kin ja Clou­zot´n suu­ris­sa saap­pais­sa vähän puo­li­vil­lai­ses­ti, kuin kä­si­kir­joi­tus­ta tun­nol­li­ses­ti seu­ra­ten. Vaik­ka ase­tel­mat ovat tiuk­ko­ja ja kiin­ni jää­mi­nen uh­kaa, ei kat­so­ja juu­ri vai­vau­du jän­nittämään nais­ten puo­les­ta. Nämä ti­lan­teet kun on näh­ty niin mo­nes­ti en­nen­kin.
Rai­mun­dan yrit­te­liäi­syys ra­vin­to­la-a­lal­la jää ir­ral­li­sek­si ele­men­tik­si. Pysäyttävä het­ki oli­si voi­nut ol­la juh­lis­sa esi­tet­ty tee­ma­lau­lu (ää­nenä Est­rel­la Mo­ren­te). Jos­ta­kin syystä se vain ei lii­ku­ta siinä mää­rin kuin Cu­cur­ru­cu­cu elo­ku­vas­sa Pu­hu hä­nel­le (1999) Cae­ta­no Ve­lo­son esittämänä – tai edes Moon Ri­ver edel­li­sessä fil­missä Huo­no kas­va­tus. Jo­ka ei sekään ol­lut ai­van kär­kitöitä seu­ra­tes­saan sa­mo­ja la­tu­ja kuin al­ku-u­ran lois­ta­va In­to­hi­mon la­ki (1987).
Vol­ve­ris­sa ol­laan mo­nes­ti suur­ten het­kien kyn­nyk­sillä, mut­ta maa­li jää ta­voit­ta­mat­ta. Elo­ku­va hy­pis­te­lee ai­hei­taan vai­vau­tu­mat­ta kai­vau­tu­maan sy­vemmäl­le. Vaik­ka otok­set seu­raa­vat toi­siaan silmää lu­mo­ten ja hämä­ten, oh­jaa­jan teos­ten rank­kauk­ses­sa ko­ko­nai­suus jää jäl­keen sel­lai­sis­ta huip­putöistä kuin Kaik­ki äi­distä­ni, Pu­hu hä­nel­le tai Nai­sia her­mo­ro­mah­duk­sen par­taal­la.
Sil­ti Vol­ver kan­nat­taa kat­soa ihan sen ta­kia, kuin­ka Al­modó­var näyttää eri ikäi­set nai­set tyttö­sistä van­hoi­hin mum­moi­hin kes­kus­te­le­mas­sa kes­kenään, omin­ta­kei­si­na per­soo­nal­li­suuk­si­na, joil­la on kai­kil­la ta­ri­nan­sa, muis­ton­sa ja ai­nut­ker­tai­nen elämänsä. Can­ne­sis­sa tär­kein ymmär­ret­tiin, kun Cru­zin lisäk­si Vol­ve­rin vii­si muu­ta­kin nais­roo­lia nuo­rim­mas­ta van­him­paan sai par­haan näyt­te­lijän pal­kin­non. (HB)

Tekniset tiedot

Formaatti: Kino
 
Vuosi: 2006Kesto: 123 minuuttia
Julkaisija:  
  
 
Ikäraja:
(15)
Kielletty alle 16-vuotiailta. Ennen vuoden 2012 ikäraja­merkintä­uudistusta tämän julkaisun ikäraja oli 15 vuotta.
    

© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu. Arvostelun yhteydessä esitettyjen kuvien oikeudet kuuluvat julkaisijalle ellei toisin mainita.

Genre

Etsitkö tärppejä?

Jos pidät tästä elokuvasta saatat myös olla kiinnostunut näistä. Lisää samojen tekijöiden elokuvia löydät klikkaamalla tekijän nimeä edellä.
© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu.
Toteutus:MetaVisual CMSSuunnittelu:MetaVisual OyMobiiliversioNormaaliversioKirjaudu sisään© 2000 - 2024 Heinäpään Viestintä Oy, MetaVisual Oy