Yli 10 700 arvostelua
Uusia arvosteluita tuon tuosta.
Kaikki parhaat.
Kino

Härmä

Tekniset tiedot

Formaatti: Kino
 
Vuosi: 2012Kesto: 128 minuuttia
Julkaisija: Finnkino 
  
 
Ikäraja:
(16)
Kielletty alle 16-vuotiailta. Ohjelman saa luovuttaa vain 16 vuotta täyttäneelle.
    

© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu. Arvostelun yhteydessä esitettyjen kuvien oikeudet kuuluvat julkaisijalle (Finnkino) ellei toisin mainita.

Kuvat

Mikko Leppilammen megahäjy on kansainvälisen tason roolisuoritus
Mikko Leppilammen megahäjy on kansainvälisen tason roolisuoritus
Härmästä poikia noin kymmenen
Härmästä poikia noin kymmenen
Eero Milonoff, Aku Hirviniemi, Olavi Uusivirta ja härmäläinen malebonding
Eero Milonoff, Aku Hirviniemi, Olavi Uusivirta ja härmäläinen malebonding
Lauri Tilkanen rehdin hurmuriveljen roolissa
Lauri Tilkanen rehdin hurmuriveljen roolissa

Elokuva

Härmä 1800-­lu­vun puo­livä­lissä.

Härmä 1800-lu­vun puo­livä­lissä. Vä­li­ta­lon esi­kois­poi­ka Es­ko ei pe­rikään isänsä ti­luk­sia, jo­ten hän ot­taa ne vä­ki­sin. Reh­ti pik­ku­ve­li Mat­ti ei vää­ryyttä siedä. Härmän ku­nin­kaa­na Es­kol­la on sil­ti yli­voi­ma ja selkä­ran­ga­ton ni­mis­mies­kin puo­lel­laan. Kun Ma­tin lem­mi­tystä Ai­nos­ta on vaa­ras­sa tul­la Es­kon mor­sian ap­piu­kon vel­ko­jen kuit­taa­mi­sek­si, on mie­hen toi­mit­ta­va en­nen kuin on liian myöhäistä.
Tau­no Pa­lon Isoo-Ant­ti, Yrjö Kan­to­nie­men Ran­nanjär­vi ja Ka­ler­vo Nis­silän Ans­sin Juk­ka ovat elo­ku­vien iki­muis­toi­sim­mat poh­ja­lai­set puuk­ko­junk­ka­rit. Le­gen­dois­ta ot­taa nyt mit­taa par­haa­seen roo­liin­sa yltävä Mik­ko Lep­pi­lam­pi hä­jyistä häi­jyimpänä JP Sii­lin on­nis­tu­nees­sa Härmä-e­lo­ku­vas­sa.
La­ji­tyyp­pipäi­vi­tyk­senä Härmän lä­hin su­ku­lais­fil­mi on Il­ma­ri Un­hon ja Art­tu­ri Lai­ti­sen klas­sik­ko Härmästä poi­kia kym­me­nen (1950), jo­ka se­kin oli jo ot­ta­nut mal­lia suo­si­tuis­ta ame­rik­ka­lai­sis­ta län­ne­ne­lo­ku­vis­ta. Oh­jaa­ja-kä­si­kir­joit­ta­ja JP Sii­li se­koit­taa poh­ja­lai­swes­ter­ninsä ai­hioon myös Sam Pec­kin­pa­hin Pat Gar­ret­tia ja Bil­ly the Ki­dia (1973) sekä maus­teek­si spa­get­tiwes­ter­nien elämää suu­rem­paa uh­maa ja kar­ri­koi­vaa jul­muut­ta.
Kun kei­tok­ses­sa mu­hii kiel­let­tyä rak­kaut­ta, ti­lan­pe­ri­mys­pul­mia, mur­hia, pe­tok­sia ja luo­pio she­rif­fin­vas­ti­ne­ki, ei ko­ko­nai­suu­den us­koi­si toi­mi­van ai­na­kaan suo­ma­lais­mai­se­mis­sa. Mut­ta juu­ri siellä se toi­mii. Ja ko­meas­ti.
Hä­jy-ta­ri­nois­sa on ai­na kesä ja niin Härmässä­kin – ruo­ho vi­hertää jo­pa luon­not­to­man kirk­kaa­na. Ku­vaa­ja Ja­ni Kum­pu­lai­nen seu­raa Härmästä poi­kia kym­me­nen tal­tioi­neen Ei­no Hei­non ja­lanjäl­jissä pit­kin Poh­jan­maa­ta. Kum­pu­lai­sen otok­sis­sa vil­li luon­to elää, he­vos­vau­nut kiitävät ja il­mas­sa on vä­ki­val­lan pur­kau­tu­mi­sen uh­ka kuin uk­kos­pil­vi myrs­kyn edellä.
Oh­jaa­ja ja ku­vaa­ja ovat va­lin­neet puo­li­do­ku­men­taa­ri­sen tyy­lin, jos­sa imp­res­sio­nis­ti­nen kä­si­va­ra­ka­me­ra saa ryh­tiä tark­kaan mie­ti­tyistä ku­va­ra­jauk­sis­ta ja Alek­si Raijn leik­kauk­ses­ta. Il­ma­vuus ja ka­me­ran näyt­te­lijöitä pal­ve­le­va, jous­ta­va myötäi­ly var­mis­ta­vat, et­tei Härmästä yli kak­si­tun­ti­se­na­kaan tu­le liian ras­kas­ta.
Myöskään Mik­ko Lep­pi­lam­men suur­roo­li saa­ta­nal­li­se­na pa­hik­se­na ei vai­ku­ta yli­lyön­niltä. Näyt­te­lijä pys­tyi­si hä­jy­ku­nin­kaa­na tui­mal­la kat­seel­laan polt­ta­maan reiän niin fil­miin kuin di­gi­taa­li­ko­pioon­kin. Lep­pi­lam­pi on vii­mei­sillä elo­ku­vil­laan ka­ris­ta­nut har­teil­taan kau­niin po­jan mant­te­lin (ehkä siirtä­nyt sen Lau­ri Til­ka­sel­le). Näyt­te­lijä re­vit­te­lee nyt sekä roh­keas­ti että hal­li­tus­ti niin nilk­kien kuin myyt­tis­ten pa­his­ten roo­leis­sa. Ka­ris­maat­ti­nen suo­ri­tus Härmän hä­jynä on kan­sainvä­listä luok­kaa ja tuo mie­leen niin De Ni­ron kuin Nic­hol­so­nin.
Lep­pi­lam­men vas­ta­voi­ma­na Lau­ri Til­ka­nen hoi­taa tont­tin­sa eri­no­mai­ses­ti kun­nol­li­se­na Mat­ti-vel­jenä. Ka­me­ra ra­kas­taa näitä uu­den suo­mi­fil­min suu­rim­pia hur­mu­rei­ta. On­nek­si Til­ka­nen ja Lep­pi­lam­pi osaa­vat myös näy­tellä. He heittäy­tyvät Sii­lin hur­jim­pien­kin ideoi­den vietä­vik­si sel­lai­sel­la pa­lol­la, että pai­koit­tai­nen ra­ken­teel­li­nen hor­jah­te­lu ja tv-sar­ja­mai­set juo­nen­kul­je­tuk­set unoh­taa. (Tar­koi­tan pi­haan aja­via hah­mo­ja, jot­ka ker­to­vat uu­ti­se­na jon­kin kes­kei­sen kään­teen.) Vuo­ro­pu­he­lu on ta­sa­pai­nos­sa mui­den ker­ron­nan ele­ment­tien kans­sa. Härmän mur­re­kie­li on eri­tyi­nen ilon ai­he, ri­kas­ta pidät­tyvässä täsmäl­li­syy­dessään.
Tum­mien hä­jy­mies­ten rin­nal­la vaa­lea Pa­me­la To­la saa val­ko­kan­ga­sai­kaa run­saas­ti. Vä­ki­val­tai­nen kos­to­ta­ri­na on sil­ti poi­ka­mai­nen fan­ta­sia. Härmässä To­la jää ko­ris­teel­li­sen pit­ki­ne vaa­lei­ne hiuk­si­neen 50-lu­vun Härmästä poi­kia kym­me­nen -k­las­si­kon Hilk­ka He­linän ta­voin vain ro­man­tii­kan koh­teek­si. Ei au­ta, vaik­ka Ai­noon on päi­vi­tys­ver­sion va­pau­del­la lii­tet­ty fe­mi­nis­ti­siä­kin pai­no­tuk­sia. Hää­koh­tauk­ses­sa Ai­no jää näyttä­vi­ne mor­siusk­ruu­nui­neen­kin ko­vin si­vuun, huo­mion vievän vä­rikkään rek­vi­siit­tan­sa var­joon.
Sen si­jaan ta­sa­ve­roi­sek­si mies­ten, poi­kien­sa, rin­nal­le ko­hoaa äi­tiä esittävän Le­na Me­riläi­sen traa­gi­nen hah­mo. Vä­li­ta­lon emäntä osoit­taa, et­tei Poh­jan­maal­la vii­saus asu ai­na edes van­hois­sa nai­sis­sa. Mies­ten si­vu­roo­leis­ta pä­te­vin on Aku Hir­vi­nie­mi, vaik­ka hah­mon lo­jaa­li­suus Ma­til­le jää suu­rem­min poh­jus­ta­mat­ta. Il­met­ty hä­jy Ee­ro Mi­lo­noff on vähällä käytöllä, ai­na­kin rep­liik­kien suh­teen. Es­ko Sal­mi­sen van­hal­ta isännältä odo­tin enemmän, vaik­ka ta­lon­vah­din­vaih­to on­kin traa­gi­nen.
Mo­nen uu­swes­ter­nin ta­voin kon­na­jouk­koon on ri­po­tel­tu myös nuo­ria or­po­poi­kia. Si­vus­ta­kat­so­mi­sen si­jaan heistä oli­si voi­nut nous­ta jon­kin­lai­nen sil­minnä­kijän oma­tun­to. Ehkä Härmä kak­ko­ses­sa, sillä nyt nuo­ru­kai­set jäävät ko­ris­teik­si.
Yh­teis­kun­nal­li­nen ase­tel­ma ei Härmässä piir­ry niin selvänä kuin Un­hon hä­jy­fil­missä. Uu­si elo­ku­va on vas­ta­koh­dis­ta (kör­tit/hä­jyt) voi­man­sa saa­nut­ta edeskäypää ta­sai­sem­pi, laa­ja ja au­kee kuin Poh­jan­maa. Ti­mo Koi­vu­sa­lon epook­kien lat­tean ku­vit­ta­vuu­den Härmä sil­ti selättää lä­hes moll­ber­gi­lai­sel­la rou­heu­del­la ja si­vuo­sien tuo­reil­la kas­voil­la. Lo­pun kak­sin­tais­to­vyö­ry­tyk­sessä on jo ai­mo an­nos Un­hon hä­jye­lo­ku­van kört­tihäi­den tai sa­man fil­min Pout­tu­lan ta­lon hä­vi­tyk­sen hur­juut­ta.
Härmän ko­ko ko­meus on syn­ty­nyt run­saal­la puo­lel­la­tois­ta mil­joo­nal­la. Se on saa­vu­tus. JP Sii­lin ai­na kun­nian­hi­moi­set, jos­kus suu­ruu­den­hul­lut vi­siot to­teu­tu­vat nyt ihan­teel­li­sel­la ta­val­la. Härmä on sar­vi­neen ja ham­pai­neen se rei­lus­ti ko­ti­mai­nen gen­re-e­lo­ku­va, jon­ka te­kijäk­si Sii­li on syn­ty­nyt. (HB)
22/03/2012

Traileri

Tämä video on ehkä jo poistettu YouTube:sta. Kokeile kuitenkin?

Etsitkö tärppejä?

Jos pidät tästä elokuvasta saatat myös olla kiinnostunut näistä. Lisää samojen tekijöiden elokuvia löydät klikkaamalla tekijän nimeä edellä.
© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu.
Toteutus:MetaVisual CMSSuunnittelu:MetaVisual OyMobiiliversioNormaaliversioKirjaudu sisään© 2000 - 2024 Heinäpään Viestintä Oy, MetaVisual Oy