Yli 10 400 arvostelua
Uusia arvosteluita tuon tuosta.
Kaikki parhaat.
Kino

V niin kuin verikosto

Tekniset tiedot

Formaatti: Kino
 
Vuosi: 2006Kesto: 135 minuuttia
Julkaisija: Warner Bros 
  
 
Ikäraja:
(15)
Kielletty alle 16-vuotiailta. Ennen vuoden 2012 ikäraja­merkintä­uudistusta tämän julkaisun ikäraja oli 15 vuotta.
    

© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu. Arvostelun yhteydessä esitettyjen kuvien oikeudet kuuluvat julkaisijalle (Warner Bros) ellei toisin mainita.

Elokuva

V niin kuin ve­ri­kos­to on hyvä ja häm­mentävä elo­ku­va, jon­ka kal­tais­ta ai­na­kaan minä en Wac­hows­kien vel­jek­siltä odot­ta­nut.

V niin kuin ve­ri­kos­to on hyvä ja häm­mentävä elo­ku­va, jon­ka kal­tais­ta ai­na­kaan minä en Wac­hows­kien vel­jek­siltä odot­ta­nut. An­dy ja Lar­ry ovat teh­neet kä­si­kir­joi­tuk­sen ja an­ta­neet Mat­rix-e­lo­ku­vien­sa apu­lai­soh­jaa­jan Ja­mes Mc­Tei­guen oh­ja­ta. Rat­kai­se­vaa on­nis­tu­mi­sel­le on var­mas­ti ol­lut Alan Moo­ren ja Da­vid Lloy­din sar­ja­ku­va­ro­maa­nin vank­ka, juo­ni­kas ta­ri­na.
Pelkän trai­le­rin pe­rus­teel­la mie­ti­tyt­ti, jak­saa­ko taas yk­si viit­ta­san­ka­ri kiin­nos­taa run­sas­ta kah­ta tun­tia. Var­sin­kaan, kun V ei rii­su Faw­kes-naa­ma­ria ko­ko ai­ka­na. Mut­ta V on­nis­tuu. Se on vi­suaa­li­ses­ti ri­kas ja yllättävä, mut­ta ti­heä myös po­li­tii­kan ja so­dan lä­hi­his­to­riaan viit­taa­vas­sa ta­ri­nas­saan. Fik­su vuo­ro­pu­he­lu sisältää ru­nout­ta ja afo­ris­ti­sia lai­nauk­sia ja vaa­tii tark­kaa seu­raa­mis­ta.
Guy Faw­kes oli se ka­pi­nal­li­nen, jon­ka ruu­ti­sa­la­liit­to mar­ras­kuun 5. päivänä 1605 yrit­ti räjäyttää par­la­ment­ti­ta­lon ja ku­nin­gas Jaak­ko I:n. Guy ei ka­to­li­se­na tykän­nyt, kun hal­lit­si­ja pa­kot­ti kaik­ki kan­sa­lai­set sa­ko­nu­hal­la val­tion­kirk­koon. Palk­kiok­si aloi­te­ky­vystään Faw­kes hir­tet­tiin, suo­lis­tet­tiin ja pa­loi­tel­tiin.
Faw­kes-naa­ma­rin ta­ka­na V on val­lan­ku­mouk­sel­li­nen Orwel­lin 1984:n kal­tai­ses­sa to­ta­li­ta­ris­ti­ses­sa val­tios­sa. USA hä­vi­si kol­man­nen maail­man­so­dan ja Bri­tan­nias­sa (mie­li)­val­lan on ot­ta­nut Hit­le­rin kal­tai­nen fa­sis­ti­kans­le­ri. Kan­sa­lai­set kyy­ky­tetään ter­ro­ril­la ja me­dian ma­ni­pu­loin­nil­la aloi­te­ky­vyttö­mik­si ja toi­vot­to­mik­si.
V syn­tyi kun yh­teis­kun­nan nor­meis­ta poik­kea­vat koot­tiin kes­ki­tys­lei­rei­hin ja alis­tet­tiin koe­ka­nii­neik­si. Useim­mat kuo­li­vat jouk­ko­hau­toi­hin, mut­ta vii­den­nen sel­lin van­gis­ta hor­mo­ni­hoi­to te­ki su­per­voi­mil­la va­rus­te­tun luon­no­noi­kun. Sisäi­ses­ti ja ul­koi­ses­ti run­nel­tu V kes­ti koet­te­le­muk­sen, kos­ka löy­si ”­vii­mei­sen tuu­man­sa”. Sen, jos­ta ei an­ne­ta pe­rik­si.
Vie­rei­seen tyrmään sul­jet­tu, les­bo­rak­kau­des­ta tuo­mit­tu Va­le­rie vä­lit­ti V:l­le ves­sa­pa­pe­ril­le kir­joi­te­tun rak­kau­den tes­ta­ment­tin­sa. Hen­ki­ses­ti va­pau­tu­nut V pää­si pa­ke­ne­maan räjäyttämällä hir­viö­la­bo­ra­to­rion ko­ti­ku­toi­sel­la pom­mil­la. Kos­to ja Bri­tan­nian va­paut­ta­mi­nen voi al­kaa.
Häi­lyvä iden­ti­teet­ti
Viettäessään Guy Faw­ke­sin päivää mar­ras­kuun vii­den­tenä ilo­tu­li­tuk­sin ja kok­ko­tu­lin, bri­tit eivät ai­na tiedä, muis­tel­laan­ko ku­nin­kaan pe­las­tu­mis­ta vai miestä, jo­ka tah­toi vaih­taa hal­li­tus­ta. V-e­lo­ku­vas­sa räjähtävät ja tu­li­me­renä sor­tu­vat brit­tien maa­mer­kit miel­letään kui­ten­kin eri ta­val­la syys­kuun 11. päivän jäl­keen kuin vielä 80-lu­vul­la, jol­loin Moo­re ja Lloyd aloit­ti­vat sar­ja­ku­va­ro­maa­nin­sa.
Se kui­ten­kin vain lisää ta­ri­nan va­ka­vas­ti otet­ta­vaa poh­ja­vi­rettä va­pau­des­ta ja vas­tuus­ta. Siitä hie­noi­ses­ta ra­jas­ta, jol­loin oi­keu­tet­tu ka­pi­na vaih­tuu fun­da­men­ta­lis­tin ter­ro­rik­si. V:n vas­ta­voi­ma­na elo­ku­vas­sa on­kin rau­ha­no­mai­sia kei­no­ja kan­nat­ta­va ra­di­kaa­li­van­hem­pien lap­si Evey, jo­ta Na­ta­lie Port­man esittää.
Mat­rix-sar­jan mu­ka­fi­lo­so­fi­nen hömpö­tys ja köm­pelöt kult­tuu­ri­viit­tauk­set voi unoh­taa. V:ssä Wac­hows­kien kä­si­kir­joi­tus is­kee ki­pinää Alan Moo­ren vil­leistä ideois­ta. Poi­kien seik­kai­lu, jos­sa K15-mer­kintä ta­kaa lap­sil­ta kiel­let­tyä ryt­kettä, saa ter­ve­tul­leen fe­mi­nii­ni­sen kos­ke­tuk­sen elo­ku­van sisäkkäi­sissä ta­ri­nois­sa, jois­sa kes­keistä on tyttö­jen vä­li­nen rak­kaus, jon­ka kaik­kea eri­lais­ta kar­sas­ta­vat fa­sis­tit ovat ot­ta­neet silmä­ti­kuk­seen.
Pelkästään nais­ten hyväk­si mauk­si en sil­ti las­ki­si ta­ri­nan vieh­ty­mystä kir­ja­pi­noi­hin, teat­te­riin, näyt­te­le­mi­seen ja Mon­te Cris­toon. V ja Evey kes­kus­te­le­vat si­tee­raa­mal­la Sha­kes­pea­rea. Eri­tyi­nen mer­ki­tys on Lop­piai­saa­ton Vio­lan roo­lil­la, jo­ka on naa­mio­leik­kien ja sek­suaa­li­sen iden­ti­tee­tin häi­ly­vyy­den klas­si­nen esi­merk­ki.
Pom­min pau­kah­duk­sia elo­ku­vas­sa säestää Ts­hai­kovs­kin juh­la-al­ku­soit­to 1812. V:n ju­ke­bo­xiin kuu­lu­vat myös Ju­lie Lon­do­nin räy­tyvä Cry Me a Ri­ver sekä Jo­bi­min Ipa­ne­man tyttö. Ai­hee­seen so­pi­vas­ti soi­te­taan Rol­la­rei­den St­reet Figh­ting Man sekä vii­ta­taan pun­kin ka­pi­naan kan­san tun­nois­ta val­lan sym­bo­lei­ta koh­taan: God Sa­ve the Queen ja Anarc­hy in the U.K.
Mu­lipääk­si ajel­tu Port­man on vii­mein va­paa Täh­tien so­dan prin­ses­san nuk­ke­roo­lis­ta ja muis­tut­taa vä­lillä suo­ra­pu­heis­ta lau­la­ja­tar­ta Si­nead O´­Con­no­ria, ja toi­si­naan van­git­tua Fal­co­net­tin Pyhää Jo­han­naa Dreye­rin mykkäe­lo­ku­vas­ta. Hu­go Wea­vin­gin ”­ges­tiik­ka ja mi­miik­ka” vä­lit­tyvät van­git­se­vi­na V:n naa­mion ja kaa­vun­kin ta­kaa. Aust­ra­lia­laisnäyt­te­lijän ää­ni­työ on ver­ra­ton­ta. Teat­te­ris­sa kou­liin­tu­nut Wea­ving muis­te­taan sekä Mat­ri­xin agent­ti Smit­hinä, Sor­mus­ten ta­run hal­ti­ja-El­ron­di­na että lä­pi­mur­to­roo­lis­taan trans­ves­tiit­ti­na ko­me­dias­sa Pris­cil­la – Aa­vi­kon ku­nin­ga­tar.
Ku­ka V on?
V on vä­ki­val­tai­nen, fa­sis­min ja kom­mu­nis­min viit­tauk­sis­saan ah­dis­ta­va­kin ker­to­mus. Sen va­pau­den vaa­de on kui­ten­kin voit­toi­sa ja kau­nis. Va­lit­se­mal­la sym­paat­ti­nen Step­hen Rea Finc­hin roo­liin, kans­le­rin yh­dek­si kä­ty­rik­si, elo­ku­vaan tu­lee oi­val­li­nen näkö­kul­ma, kun epäi­levä ja kriit­ti­nen mie­li ha­luaa löytää ai­tou­den yh­den to­tuu­den pak­ko­syötön al­ta.
E­lo­ku­va­ver­sio­kin tar­joaa kii­hot­ta­via vih­jeitä V:n hen­kilöl­li­syy­destä. Al­ku­peräis­teos­ta tun­te­mat­ta väittäi­sin, että fil­mi pai­not­taa sitä mah­dol­li­suut­ta, että V oli­si muo­toaan muut­ta­nut Va­le­rie. Kan­nat­taa kui­ten­kin muis­taa Eveyn oh­je: — Jos otan naa­mio­si pois, jo­ta­kin on ikui­ses­ti me­ne­tet­ty, pie­nen­ty­nyt. Sillä ku­ka sit­ten olet­kin, se ei vedä ver­to­ja si­nul­le idea­na.
Jäitä spe­ku­loi­jien hat­tuun heittää myös san­ka­rin luo­ja, Alan Moo­re: — Ai­noa vih­je, jon­ka voin an­taa, on se, että V ei ole Eveyn isä, ei Whist­le­rin äi­ti, eikä Char­leyn tä­ti. Sen jäl­keen, pelkäänpä, että olet­te omil­lan­ne.
Vaik­ka V ha­luaa räjäyttää lian pois ih­mis­ten aja­tus­luu­tu­mis­ta vain ver­taus­ku­val­li­ses­ti, oli­si lop­pu­hui­pen­nus elo­ku­vas­sa voi­nut toi­mia pa­rem­min il­man ilo­tu­li­tuk­sia. Sym­bo­li­set­kin tu­ho­työt näyttävät ku­vis­sa niin ikävän konk­reet­ti­sil­ta. Ter­ro­ri ja so­ta ei ole kau­nis­ta. Vä­ki­val­la­ton ku­mous ja kan­san ko­koon­tu­mi­nen yh­teen oli­si hy­vin riittä­nyt ku­vaa­maan Eveyn ja Finc­hin vii­meistä tuu­maa, toi­von herää­mistä.
Tai­do­kas ku­vaus ja oi­val­li­nen leik­kaus eivät täy­sin peitä sitä, että V on tar­kak­si do­mi­noe­fek­tien ryö­pyk­si suun­ni­tel­tu­na­kin myös hiu­kan kaa­va­mai­sen las­kel­moi­tu fil­mi, jo­ka jättää etäi­sen ja vii­leän lop­pu­vai­ku­tel­man. John Hur­tia­kin oli­si oh­jaa­ja voi­nut hiu­kan hil­litä pah­vi­ku­va­dik­taat­to­rin el­keistään. Mut­ta kyllä V on val­lan vai­kut­ta­va ja vi­vah­tei­kas vii­den täh­den fil­mi. (HB)

Etsitkö tärppejä?

Jos pidät tästä elokuvasta saatat myös olla kiinnostunut näistä. Lisää samojen tekijöiden elokuvia löydät klikkaamalla tekijän nimeä edellä.
© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu.
Toteutus:MetaVisual CMSSuunnittelu:MetaVisual OyMobiiliversioNormaaliversioKirjaudu sisään© 2000 - 2021 Heinäpään Viestintä Oy, MetaVisual Oy