Yli 10 800 arvostelua
Uusia arvosteluita tuon tuosta.
Kaikki parhaat.
Blu-ray

Asterix: Jumaltenrannan nousu ja tuho

Astérix: Le domaine des dieux 

Elokuva:
Kuva & Ääni:
Ekstrat:

Tekniset tiedot

Formaatti: Blu-ray
 
Vuosi: 2014Kesto: 85 minuuttia
Julkaisija: SF FilmKuva:
1080p 1.85*
Ääniraita: DTS-HD MA5.1
 
Ikäraja:
(7)
Kielletty alle 7-vuotiailta. Täysi-ikäisen seurassa elokuvan saa esittää enintään kaksi vuotta nuoremmalle.
  EAN: 6438044409062

© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu. Arvostelun yhteydessä esitettyjen kuvien oikeudet kuuluvat julkaisijalle (SF Film) ellei toisin mainita.

Genre

Animaatio Politiikka Sarjakuvat

Elokuva

Sar­ja­ku­vat kään­tyvät pe­rin keh­nos­ti elo­ku­vik­si.

Sar­ja­ku­vat kään­tyvät pe­rin keh­nos­ti elo­ku­vik­si. Se mitä ei näy­tetä eli ruu­dunvä­lit ovat tär­keitä ryt­mi­siä ele­ment­tejä. To­ki näin on elo­ku­vas­sa­kin, mut­ta ryt­miik­ka on ai­van eri. Hyvänä to­dis­tee­na käy vaik­ka­pa Hitch­cock, jo­ka to­teut­ti Köy­si-e­lo­ku­van­sa käytännössä al­le kym­me­nen mi­nuu­tin otok­si­na ja leik­ka­si sen pe­riaat­tees­sa ku­vaus­pai­kal­la.
Jäh­meähkö Tint­ti so­vel­tui pa­ro­di­sem­pia ver­tai­siaan, As­te­ri­xia ja Luc­ky Lu­kea, pal­jon pa­rem­min elävään ku­vaan. Tämä kos­kee kui­ten­kin vain taan­nois­ta tv-sar­jaa, jo­ka pyr­ki pitäy­tymään tai­teen­la­jin eh­doil­la al­ku­peräi­sissä al­bu­meis­sa. Ste­ven Spiel­ber­gin elo­ku­va puo­les­taan oli täy­del­li­nen fias­ko lie­hi­tel­lessään pe­li­su­ku­pol­via ja uh­raa­mal­la oi­kean tun­nel­man huis­ki­mi­seen. Tin­tit ovat kui­ten­kin ol­leet kat­sot­ta­vam­pi kuin kil­pai­li­jan­sa.
Oi­keas­taan vas­ta nyt tu­si­nan ko­ko­pitkän elo­ku­van jäl­keen As­te­ri­xin oi­kea tun­nel­ma ta­voi­tet­tiin. Ani­maa­tiot ovat ol­leet jol­ti­sen­kin jäyk­kiä, ja näy­tel­lyt ver­siot väärällä ta­val­la ab­sur­de­ja.
Ih­me kyllä, kai­ke­ti en­simmäistä ker­taa elo­ku­van his­to­rias­sa, se on­nis­tuu tehtävässään uu­dis­ta­mal­la al­ku­peräis­teok­sen tee­mo­ja ja kek­simällä uu­sia juo­nen­kul­ku­ja.
Kos­ka Cae­sar ei voi­ta gal­lia­lais­kylää ar­mei­joil­laan, hän päättää siirtää ot­te­lun kaa­voi­tus­po­liit­ti­sek­si juo­nit­te­luk­si. Rous­seau­lai­nen ai­he ei ole van­hen­tu­nut mik­sikään sit­ten vuo­den 1971, kun sar­ja­ku­va il­me­sy­tyi kevät­kesällä Pi­lo­te-leh­dessä. Elo­ku­vas­sa mu­kaan ote­taan ympä­ristö-, työ­voi­ma- ja pa­ko­lais­po­li­tiik­kaa, su­vait­se­vai­suus­kes­kus­te­lua ja jo­pa rans­ka­lais­ten ty­pe­riä työ­mark­ki­nakäytäntöjä. Hy­vin ajan­koh­tais­ta syk­syllä 2015, kun le­vy il­mes­tyi.
Cae­sar on to­ki sar­ja­ku­vis­sa ol­lut mo­ni­syi­sem­pi per­soo­nal­taan, mut­ta nyt hän tun­tuu ai­van Vla­di­mir Pu­ti­nil­ta. Nau­ru on jäl­leen val­lan­pitäjän pa­hin vi­hol­li­nen.
Rans­ka­lai­nen hie­nos­tu­nei­suus ja kak­si­nais­mo­ra­lit­to­muus nä­kyy suo­raan ker­ron­nas­sa. Oli­si ai­ka mah­do­ton­ta aja­tel­la, että Hol­lywoo­dis­sa tuo­tet­tai­siin ani­maa­tio, jos­sa san­ka­rit juo­vat al­ko­ho­lia ja kak­si miestä herää il­mi­selväs­ti sa­mas­ta sän­gystä.
Pa­ra­dok­saa­lis­ta on­nis­tu­mi­ses­sa on se, että it­se sar­ja­ku­va aloit­ti näi­hin ai­koi­hin eh­too­puo­len­sa. Ar­moi­te­tun kir­joit­ta­ja­mes­ta­rin René Gos­cin­nyn kynä tyl­syi, mut­ta py­syi to­ki kii­tettävällä ta­sol­la, kun miet­tii, että seik­kai­lui­ta oli teh­tail­tu jo 12 vuot­ta.
Suo­mes­sa jul­kai­su­tah­ti oli kii­vas. En­simmäi­nen seik­kai­lu tu­li pai­nos­ta 1969 ja kol­men vuo­den ai­ka­na seu­ra­si­perä­ti 14 al­bu­mia, joi­ta pääa­sias­sa sil­loi­nen Rau­ta­kir­ja myi ase­mil­la ja kios­keis­sa.
Ai­koi­naan oli to­sin vai­kea nähdä ta­son las­kua. In­nok­kaas­ti tämä ja mon­ta seu­raa­vaa seik­kai­lua luet­tiin jo­ka puo­lel­la Suo­mea. Lu­kea näitä voi edel­leen­kin ja tun­tuu, että vielä kah­den­te­na­kym­me­nen­tenä ker­ta­na löytää jon­kin haus­kan yk­si­tyis­koh­dan, jo­ta ei kol­mi­kymp­pi­senä saa­ti kuu­si­vuo­tiaa­na ai­koi­naan ymmärtä­nyt.

Kuva, ääni & ekstrat

Tarkka kuva päästää animaattoreiden taidot oikeuksiinsa. Esimerkiksi kyläläisten vaatteiden elävät pinnat eivät kalpene millekään Pixarin tuotokselle. Ääniraita soi maltillisesti ja tehokkaasti silloin, kun tarvitaan. Ainoa moitteen sana koskee ääniraitaa. Dubbaus suomeksi menettelee, mutta on käsittämätöntä, ettei alkuperäistä ranskalaista ääntä voi valita. Asterix sentään on ranskalaisen kielialueen kulttuurihistoriaa. Tuntuu hieman samalta, jos Tarzan puhuisi saksaa. Takakansi kertoo alkuperäisteokseksi 3D-version, mutta siitä ei nyt ole kyse. Se on toki vain teknisissä tiedoissa, joten tuskin kukaan kuvittelee muuta. Levyllä ei ole ekstroja. (PS)
04/09/2015

Tekijät

Ohjaaja: Louis Clichy Alexandre Astier
Tarina: lexandre Astier Jean-Rémi François René Goscinny (r), Philip LaZebnik ja Albert Uderzo (r)
Kuvaus: Soline Guyonneau
Musiikki: Philippe Rombi

Etsitkö tärppejä?

Jos pidät tästä elokuvasta saatat myös olla kiinnostunut näistä. Lisää samojen tekijöiden elokuvia löydät klikkaamalla tekijän nimeä edellä.

SF Filmin uusimpia

Neljä pientä aikuistamm. Alma Pöysti ja Eero Milonoff
Dogmanmm. Caleb Landry Jones ja Jojo T. Gibbs
The Crown - Kuudes kausimm. Imelda Staunton ja Jonathan Pryce
Palvelun tarjoavat
Heinäpään Viestintä Oy
Heinäpään Viestintä Oy
https://hevi.fi
 ja
MetaVisual Oy
MetaVisual Oy
https://metavisual.fi
.
© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu.
Toteutus:MetaVisual CMSSuunnittelu:MetaVisual OyMobiiliversioNormaaliversioKirjaudu sisään© 2000 - 2024 Heinäpään Viestintä Oy, MetaVisual Oy