Van­ki­lae­lo­ku­vien kon­ven­tioi­ta on pyö­ri­tel­ty sa­man kaa­van mu­kaan kaut­ta ai­kain, jo­ten on eri­tyi­sen pi­ristävää nähdä teos, jo­ka pys­tyy tuo­maan jo­tain uut­ta asiaan. Elin­kau­tis­van­ki Fred Per­ry odot­te­lee lon­too­lai­ses­sa van­ki­las­sa ar­mah­dus­ta, kun­nes ha­luaa päästä mah­dol­li­sim­man pian ul­ko­maail­maan kuul­tuaan tyttä­rensä nar­ko­ma­nias­ta.

E­lo­ku­va ku­vaa eri­tyy­lis­ten mies­ten vä­listä ke­miaa ja yh­teis­pe­liä ku­ten mo­net muut­kin gen­ren elo­ku­vat, mut­ta Brian Co­xin pääo­sa, lois­ta­vat si­vuo­sat ja ek­sis­ten­tiaa­li­sen ole­mas­sao­lon sy­vyyk­siin luo­taa­va il­mai­su nos­ta­vat tämän la­ji­tyy­pin aa­te­liin.

Tur­han usein käy­tet­ty te­ho­kei­no, ker­ron­nan pilk­ko­mi­nen ta­kau­miin ja ny­kyai­kaan, toi­mii nyt eri­no­mai­ses­ti, kos­ka van­kien aja­tuk­set luul­ta­vas­ti viuh­to­vat eteen ja taak­se sul­je­tus­sa olo­ti­las­sa.