Hämiksen uusien seikkailujen toinen osa ruuvaa kielen syvemmälle poskeen ja antautuu täysin rinnoin hupihenkiseen pahisjahtiin.
Hämiksen uusien seikkailujen toinen osa ruuvaa kielen syvemmälle poskeen ja antautuu täysin rinnoin hupihenkiseen pahisjahtiin. Aiempaa koomisemman otteen myötä synkistely jää nyt vähälle, mutta Hämiksen ja Gwenin romanssi toki upotetaan jääveteen heti elokuvan aluksi.
Hämis-sarjakuvien henkeen ilmeisesti kuuluu rohkea — paikoin suorastaan ilkikurinen — kokeiluhenkisyys, joka heittää sankarin milloin minkäkinlaisen ihmiskokeen koekaniiniksi tuijottamatta liian orjallisesti tarinan jatkuvuutta. Tätä kirjavien vastusten, vaihtuvien ihmissuhteiden ja jopa risteävien identiteettien verkkoa vasten ei liene ollenkaan omituista, että mies painii yhä tässäkin elokuvassa oman mutatoituvan syntytarinansa kanssa. Itsetarkoituksellisen on/off-henkinen romanssi Gwenin kanssa alkaa nyt maistua aika pannukakulta, mutta kepeämielisen draaman ja toiminnan yhdistelmä toimii silti unohdettavan viihdyttävästi. Vakavasti tätä ei ole tarkoitus ottaa kuin yhden kohtauksen verran.
Elokuva on julkaistu myös 3D-versiona ja Applen Magic coverin mieleentuovana magneettiseen koteloon paketoituna erikoispainoksena.
Asiallinen kuva on vakaa, luonteva ja miellyttävän joskaan ei ehdottoman terävä. Ääniraita ei aivan pääse edellisosan lentoon, mutta polkee kuitenkin kivasti vauhtia tapahtumiin. Ekstroissa käsikirjoittajien ja tuottajien kommenttiraita, mainio 9-osainen making of -dokumentti (104 min.), poistettuja kohtauksia ohjaajan kommentein (23 min.), katsaus musiikkiin ohjaajan kanssa (8 min.) ja Alicia keysin musiikkivideo. (IJ)