Sok­ke­lo­rus­taa­jan kol­mas osa täräyttää saa­gaan uut­ta vauh­tia viemällä tei­ni­jou­kon uu­si­ne apu­voi­mi­neen mur­to­kei­kal­le pa­huu­den yti­meen, maa­pal­lon vii­mei­seen kau­pun­kiin.

Zom­bie­ki­rouk­sen lää­ke on jäl­leen täpäräs­ti hyp­py­sissä, mut­ta vaa­ka­ku­pis­sa pai­na­vat ta­va­no­mai­set pul­mat va­paas­ta tah­dos­ta enem­mistön (tai ai­na­kin elii­tin) etuun. Viih­dyttävä ja vauh­di­kas seik­kai­lu tar­joi­lee sa­mat mons­te­rit, zom­biet ja hir­viömäi­set ve­ri­ko­keet kuin edeltäjänsä­kin, mut­ta nyt rul­jans­sis­sa tun­tuu ole­van hi­tu­nen tolk­kua­kin. Se ku­ka on lo­pul­ta oi­keas­sa ei ole­kaan enää niin selvää kuin mistä laa­ris­ta pop­cor­nit löy­tyvät — nyt kai­kes­sa var­hais­tei­nijän­ni­tyk­sessä tun­tuu ole­van ri­paus aja­tus­ta mu­ka­na. Lop­pu­tu­lok­se­na on nät­ti, näyttävä, mie­li­ku­vi­tuk­se­kas ja gen­ressään pe­rin viih­dyttävä epi­so­di.