Ta­ka­na lois­ta­va tu­le­vai­suus. Jos­kus on kli­see pai­kal­laan. Näin Wac­hows­kin si­sa­rus­ten ny­ky­ti­laa tar­kim­min voi ku­va­ta.

Mat­rix oli vielä lois­ta­va, jat­ko-o­sat vä­hemmän ja uu­si Ju­pi­ter As­cen­ding pelkkää epä­toi­vois­ta tun­kua tei­nien tie­to­ko­ne­pe­lien maail­maan, jos­ta elo­ku­va­teol­li­suus ha­luai­si ai­na vain isom­man sii­vun. Ikävä kyllä pyr­ki­mys on joh­ta­nut gen­re-e­lo­ku­vien alen­nus­ti­laan, kun kaik­ki on alis­tet­tu sa­la­ma­leik­kauk­sil­le ja yhä päättö­mim­mik­si te­hos­teik­si.

Kos­mok­sen ta­sa­pai­no järk­kyy. Ke­peät mul­lat sil­le.