S­te­fan Ru­sowitz­ky nap­pa­si par­haan vie­ras­kie­li­sen elo­ku­van pal­kin­non vuo­den 2008 Os­car-gaa­las­sa lois­ta­val­la kes­ki­tys­lei­ri­his­to­rial­la Vää­rentäjä (Die Fälsc­her). Itä­val­ta­lai­soh­jaa­jan ura ei muil­ta osin ole nou­dat­ta­nut me­nes­tys­kaa­vaa. Ru­sowitz­kyn uu­sin oh­jaus­työ, Cold Hell on tältä osin on­gel­ma­ton. Pal­kin­to­kaa­pin­laa­jen­nus saa odot­taa vas­ta­kin.

T­hai bo­xin­gia har­ras­ta­va tak­si­kus­ki Öz­ge hais­taa pa­la­neen kä­ryä. Vas­tapäi­sen asun­non lat­tial­la ma­kaa sil­vot­tu nai­nen. Öz­ge ajau­tuu tu­li­lin­jal­le, pyö­ve­li saa kat­se­kon­tak­tin sisä­pi­han kui­lun hal­ki. Jah­ti al­ka­koon.

Mar­tin Amb­rosc­hin kä­si­kir­joi­tus on an­teek­sian­ta­mat­to­man ty­perä. Kes­kieu­roop­pa­lai­sen ri­kosjännä­rin al­ku­peräis­syn­nit — ko­ko­nais­val­tai­nen epäus­kot­ta­vuus sekä tois­tu­vat lap­sel­li­set sat­tu­mat — ovat uu­sis­sa sfää­reissä. Kun jännä­ri ei pidä het­keäkään ot­tees­saan, on ti­lan­ne erittäin huo­no.

Rea­lis­ti­nen ri­kosd­raa­ma saa ta­hat­to­man koo­mi­sia piir­teitä. Kat­so­ja kir­joit­taa ta­ri­naa päässään pa­rem­pa­na, sen minkä myötähä­peissä kie­mur­te­luil­taan ennättää.

Niin kuin kä­si­kir­joi­tus ei oli­si it­sessään riittä­nyt, ma­ha­las­ku on var­mis­tet­tu oh­jaa­jan tuo­lil­ta huu­del­len. Cold Hell on ni­mittäin ai­van poik­keuk­sel­li­sen huo­nos­ti oh­jat­tu elo­ku­va. Ste­fan Ru­zowitz­ky kär­jistää hah­mo­ja ja koh­tauk­sia tar­peet­to­mas­ti. Ko­ko ajan suo­ri­te­taan, kai­ken pitäi­si tun­tua. Po­lii­sien vä­kinäi­nen maa­han­muut­tok­riit­ti­syys, nyrk­kei­ly­sa­lin su­ku­puo­li­nen vas­tak­kai­na­set­te­lu, tois­tu­va liioi­tel­tu vä­ki­val­ta. Ta­ri­nan­ker­ron­ta saa sur­ku­hu­pai­sia piir­teitä hah­mo­jen luon­ne­ku­vaus­ten veks­la­tes­sa koh­tauk­ses­ta toi­seen. Ka­ri­ka­tyy­rit eivät ole tästä to­del­li­suu­des­ta.

Hulp­peat ta­kaa-a­jo­koh­tauk­set rul­laa­vat Wie­nin pää­ka­duil­la ison maail­man lail­la. Vaan kun kaa­hai­lu ja me­tal­lin rut­taan­tu­mi­nen ei pe­las­ta huk­ku­nut­ta elo­ku­vaa.

S­te­fan Ru­sowitz­kyn yk­sittäi­nen me­nes­tys oli puh­das sat­tu­ma, kaik­kien mui­den osa-a­luei­den on­nis­tu­mis­ten sum­ma. Cold Hell esittää to­tuu­den. Nä­ke­myk­settömän ok­sen­nuk­sen omal­la ni­mellään siu­nan­nut ih­mis­rauk­ka on c-luo­kan toi­min­tae­lo­ku­vaoh­jaa­ja, hiek­ka­laa­ti­kol­la nep­pik­siä tuup­pai­le­va pik­ku­poi­ka. (VA)