”Vesi on parempaa kuin mikään samppanja”.
”Vesi on parempaa kuin mikään samppanja”. Taannoisella City of God –elokuvallaan täystyrmäyksen tarjonneen brasilialaisohjaajan Blindness ei ole suoraviivainen apokalyptinen toimintaelokuva, vaikka se on perin jännittävä utopia kuvatessaan, miten käy, kun koko ihmiskunta sokeutuu. Se on eräänlainen yhdistelmä George A. Romeron zombie-elokuvia, Richard Mathesonin Olen legendaa ja Raamatun tarua Baabelin tornista. Kaikki ihmiset eivät muutu eläväksi kuolleiksi, eikä Jumala ole langettanut babylonialaisille kirousta, jolloin kaikki puhuvat eri kieltä. Teemoista kuitenkin luodaan mielenkiintoinen synteesi.
Mathesonin viimeinen mies on nyt yksi ainoa nainen, joka ei ole sokeutunut. Hänen roolinsa eräänlaisena uutena Noana on mielenkiintoinen. Samalla se on kaikkein utopistinen. Kuka tahansa musertuisi tällaisen painolastin alla.
Miten toimii yksilö, miten yhteisiö? Ennen kaikkea miten toimii yhteiskunta. Kirjallisuuden Nobelin voittaneen José Saramagon romaani ”Kertomus sokeudesta” antaa paljon materiaalia kuvata turvaverkkojen romahtamisen merkitystä, omaan erinomaisuuteensa sokeutuneiden uraohjusten naiiviudesta ja perusinhimillisyyden merkityksestä. Samalla se kertoo julmaa kieltään systeemin armottomuudesta. Erilaiset ja tartuntatautiset eristetään kylmästi yhteiskunnasta. Suljetussa rakennuksessa alkavat jyllätä samat lainalaisuudet kuin ulkopuolellakin. Kieroon jo ennalta kasvaneet käyvät ahneiksi ja mielivaltaisiksi.
Samalla tarina on kuitenkin vapauttava, sillä aina löytyy ihmisiä, jotka eivät ajattele vain itseään ja pyrkivät yhteiseen hyvään. Aikamoinen elokuva.
Laadukas kuva ja ääniraita. Ekstroissa 63 min. dokumentit, 16 min. haastatteluja, kuvagalleria ja kaksi traileria. (PS)