Omaperäistä huumoria Puotinharjusta.
Omaperäistä huumoria Puotinharjusta. Sankarillinen palomies (erinomainen Taisto Reimaluoto) kokee burnoutin ja lähiörakkauden (myös mainio Anna-Maija Valonen). Antti Litjakin yltyy pitkän tauon jälkeen vauhtiin nollatutkimusta 20 vuotta tehneenä isänä. Paljon herkullisia yksityiskohtia aina vuoden 1982 rollarikiertueesta ekoihin Puistoblueseihin. Pepita-norsukin mainitaan. Myös etnisten ryhmien esiintyminen yhteisön täysivaltaisina jäseninä on poikkeuksellista suomalaisessa elokuvassa. Demarin legendaarinen elokuvakriitikko Pentti Lumirae löysi tästä Jarvan ja Fellinin henkeä, mikä kuvaa hyvin tyyliä. Tätä kyllä katsoo vedet silmissä.
Kuva ei ole tarkimpia, mutta toimiva. Valkoinen palaa kiinni. Mutta onneksi anamorfinen laajakuva, eikä 4:3 kuten takakansi kertoo. Selkeä ääniraita on tehty taideteollisen oppilastyönä. Levylle on tallennettu traileri.