Via­ton vaa­lea­ve­rikkö ra­kas­tuu pa­to­lo­gi­ses­ti va­leh­te­le­vaan Ca­sa­no­vaan, pet­tyy, ja an­taa lo­pul­ta kai­ken an­teek­si — ai­van ku­ten käännös­ni­mi an­taa ymmärtää. Pie­nen bud­je­tin ka­na­da­lais­ko­me­dia, mut­ta voi­si yhtä hy­vin ol­la peräi­sin jenk­kis­tu­dioi­den liu­ku­hih­nal­ta. Ha­joaa köyhäk­si ko­koel­mak­si ir­ral­li­sia ja täy­sin mer­ki­tyk­settö­miä sket­sejä. Ka­me­ran mo­lem­min puo­lin hääräävä Dean Pa­ras voi­si ol­la miespääo­sas­sa pal­jon­kin pa­rem­pi ole­mat­ta vieläkään hyvä. Har­voin on yhtä epä­sym­paat­tis­ta tup­pi­suu­ta ro­mant­ti­ses­sa roo­lis­sa näh­ty. Ne­ve Camp­bel­lin van­nou­tu­neim­mil­le fa­neil­le.

Ana­mor­fi­nen ku­va hypähtää ker­ran ikäväs­ti, mut­ta on muu­toin hyvä. Ste­reo­rai­ta ei ole eri­tyi­sen ins­pi­roi­tu­nut, mut­ta tek­ni­ses­ti hyvä se­kin. Trai­le­ri ja fak­ta­ruu­tu­ja. (IJ)