B-luo­kan lap­sitäh­ti Ga­ry Va­len­ti­ne on kas­va­mas­sa ulos vaat­teis­taan. Hor­mo­nit hyrräävät jul­met­tui­na. Lap­suu­den me­nes­tys­ten jättämä it­se­luot­ta­mus siir­tyy tei­ni-ikään vain osit­tain. Rak­kau­den on­nis­tu­misp­ro­sent­ti ei jat­ku ai­van sa­ta­ses­sa.

Paul Tho­mas An­der­so­nin Li­co­ri­ce Piz­za esittää en­si­rak­kaut­ta su­la­vas­ti. Läm­min nuo­ruu­den- ja ajan­ku­va tois­tuu kan­kaal­la pa­rem­min kuin sydä­missä. Kes­kit­ty­mi­nen ul­ko­kuo­reen jättää kat­so­jan pun­ta­roi­maan, mitä siitä rak­kau­des­ta oi­keas­taan tah­dot­tiin ker­toa.

E­lo­ku­va myötäi­lee ame­rik­ka­lai­sen unel­man ta­voit­te­lua. Kä­sit­te­ly­ta­pa jättää si­vu­juo­nen­kin va­jaalämpöi­sek­si.

Li­co­ri­ce Piz­za kat­sas­te­lee ja mit­tai­lee me­nes­tystä sekä me­nes­tys­haa­vei­ta spekt­rin jo­ka lai­dal­ta. Lop­pu­tu­le­ma on meil­le ih­mi­sil­le tut­tu. Gloo­ria ei tun­ne­tus­ti kai­kil­le ja­kau­du.