Earth­qua­ke ei saa­nut ai­koi­naan minkään­lais­ta ar­vos­te­lu­me­nes­tystä edes ai­ka­lais­kil­pai­li­joi­hin­sa ver­rat­tu­na. Nyt­tem­min tätä kat­soo ai­van mie­lellään, mut­ta tämä joh­tuu nos­tal­gias­ta ja myös to­sielämän ta­pah­tu­mis­ta yli neljän­nes­vuo­si­sa­ta myö­hem­min Yh­dys­val­lois­sa. LA:n maanjä­ris­tyk­set, WTC-tor­nien sor­tu­mi­nen ja New Or­lean­sin tul­vat luo­vat kel­meän vi­vah­teen elo­ku­val­le.

Kum­mi­setä-e­lo­ku­vas­ta maail­man­mai­nee­seen pon­nah­ta­neen Ma­rio Pu­zon ja Geor­ge Fo­xin kä­si­kir­joi­tus ei to­sin ko­vin kor­keal­le yllä, eikä oh­jaa­ja Rob­son­kaan mikään ih­me­mies ole. Mut­ta vah­va täh­ti­kaar­ti osaa hoi­taa ka­ris­mal­laan pal­jon. On ai­na hie­noa nähdä li­be­raa­le­ja vuo­siaan elä­neen Charl­ton Hes­to­nin työs­ken­te­lyä. Hän oli kol­men vuo­si­kym­me­nen ajan Hol­lywoo­din mie­hekkäin näyt­te­lijä.

Muis­sa osis­sa ajan­ku­vaa luo Bo­nan­za-sar­jas­ta tut­tu Lor­ne Gree­ne ja esit­te­leepä tu­le­va Dal­las-täh­ti Vic­to­ria Prin­ci­pal­kin rin­to­jaan, to­sin tiu­kan t-pai­dan lä­pi.