Clint Eastwoodin tyttären, Alison Eastwoodin esikoisohjaus veturimiehestä ja tämän syöpää sairastavasta vaimosta, jotka löytävät elämälleen uuden merkityksen junaonnettomuudessa äitinsä menettäneen 11-vuotiaan pojan kaitsijoina.
Clint Eastwoodin tyttären, Alison Eastwoodin esikoisohjaus veturimiehestä (Kevin Bacon) ja tämän syöpää sairastavasta vaimosta (Marcia Gay Harden), jotka löytävät elämälleen uuden merkityksen junaonnettomuudessa äitinsä menettäneen 11-vuotiaan pojan kaitsijoina.
Elokuva käynnistyy yllättävän iskevästi, suorastaan shokeraavasti, kuvaamalla onnettomuutta, jonka teho ei perustu vereen ja voimaan vaan epäuskoon ja halveksuttavuuteen. Myöhemminkin kertomus pitää katsojan imussaaan paljon keskimääräistä nyyhkydraamaa tiukemmin. Syynä ovat hyvät näyttelijäsuoritukset, mutta myös ohjaajan isältään perimä rauhallinen ja teräväkatseinen ote, jonka ansiosta elokuvan hahmot ja tapahtumat tuntuvat eläviltä vaikka näiden muotit ja kaavat periaatteessa ovat tuttuja lukuista muista elokuvista.
Asiallisen tarkka ja luonteva kuva, joka on myös miellyttävän levollinen vaikka isolla ruudulla lievää blokiintumista onkin paikoin havaittavissa. Ääniraita aloittaa vahvasti istuttamalla katsojan junan tielle, eikä myöhemminkään toistossa ole moittimista vaikka anti asettuukin tyypillisemmälle draamalinjalle. Kyle Eastwoodin ja Michael Stevensin musiikkiraita lieventää sopivasti tarinan surumielisyyttä. Ekstroissa poistettuja kohtauksia ilman suomenkielistä tekstitystä (8 min.). (IJ)