Poi­ka­mai­sen puh­toi­nen ja tees­ken­te­lemättömän suo­ra­vii­vai­nen kau­hu­ko­me­dia vam­pyy­ri­lef­fo­ja ah­mi­vas­ta tei­nistä, jo­ka al­kaa epäillä ta­ru­jen käy­neen to­dek­si hä­nen naa­pu­ris­saan. Nuo­ru­kai­sen ai­noa toi­vo pa­has­sa pai­kas­sa on te­le­vi­sion vam­pyy­rin­metsästäjä, jon­ka luu­li­si tietävän kai­ken ve­re­ni­mijöi­den jal­lit­ta­mi­ses­ta.

Ta­ri­na kul­jet­taa ta­pah­tu­mia na­pa­kas­ti eteenpäin ja mat­kan var­rel­le mah­tuu kaik­ki gen­ren fa­nin kai­paa­mat koh­tauk­set. Huu­mo­ri kuk­kii ki­vas­ti peh­meän säi­kyt­te­lyn lo­mas­sa, ja vaik­ka me­no on­kin enemmän kuin vähän koo­mis­ta, pitää po­ke­ri­naa­ma hy­vin. Pe­lot­ta­vak­si tätä ei sil­ti tar­vit­se tun­nus­taa, vaik­ka te­hos­teet toi­mi­vat­kin yhä yllättävän hy­vin. Kaik­ki­nen­sa ky­seessä on pe­rin mauk­kaas­ti koot­tu pas­tis­si.