Pasilan ensimmäinen tuotantokausi oli vielä pienen porukan diggailukamaa.
Pasilan ensimmäinen tuotantokausi oli vielä pienen porukan diggailukamaa. Kulttisarja siirtyikin toisella tuotantokaudella kokokansan kulttuuriksi, ja kuten povasin, alkoi toistella sarjan sloganeita.
Tosin pääpainoa ei saanut tuttia imevä komisario Kyösti Pöysti, vaan yleismies Pekka Routalemmen "hyvin jännää" -pohdiskelu. Kuten hyvään populaarikulttuuriin kuuluu, päähenkilö Pöysti tekee muutenkin "tintit", ja värikkäät sivihenkilöt saavat enemmän huomiota. Oma suosikkini on erilaista mielialalääkäitystä alati etsivä poliisipäällikkö Rauno Repomies.
Sarja kertoo helsinkiläisisten lähiöpoliisien arjesta korkealle viritetyn satiirin keinoin. Sen parastya antia on nokkela dialogi ja ääninäyttelijöiden poikkeuksellisen muuntautumiskykyinen artikulointi ja ääntely. Tekijät ovat samat kuin politiikan satiirissa Itse Valtiaat, mutta Pasila on siihen verrattuna paljon elävämpi hauskuuttaja.
Kahdella levyllä kauden 12 jaksoa.
Laadukas kuva ja selkeä ääniraita. Ekstroissa 21 min. dokumentti ääninäyttelystä. (PS)