L. Frank Bau­min Oz-kir­jat ovat ai­ka pitkäl­le ang­lo­sak­sis­ta pe­rin­nettä, kun poh­jois­mais­sa on enemmän luet­tu eu­roop­pa­lai­sia klas­si­koi­ta H.C. An­der­se­nia, Grim­min vel­jek­siä, Ast­rid Lindg­re­niä ja To­ve Jans­so­nia. Ozin ta­ri­nat saat­ta­vat ol­la suo­ma­lais­lap­sil­le ai­ka tun­te­mat­to­mia, mut­ta juu­ri sik­si kan­nat­taa tämä ko­kea. Ame­rik­ka­lai­seen mu­si­kaa­li- ja vau­de­vil­le­pe­rin­tee­seen poh­jaa­vaan il­mai­suun pitää to­tu­tel­la. Mai­nioi­ta hah­mo­ja, var­sin­kin pe­lo­kas lei­jo­na on yk­si kaik­kien ai­ko­jen par­hais­ta. Hah­moil­ta puut­tu­vat sydän, roh­keus, ai­vot ja ko­ti. Mat­kan var­rel­la ne löy­tyvät omas­ta ta­kaa. Har­vi­nai­sen jär­kevä ai­he­pii­ri jenk­kie­lo­ku­vak­si.

Täl­le huip­pu­le­vyl­le täy­tyy lyödä kan­nat kol­me ker­taa yh­teen! Täy­sin res­tau­roi­tu ku­va. Elo­ku­va al­kaa mus­ta­val­koi­se­na, mut­ta au­keaa Ozis­sa vä­rei­hin, mikä oli hui­kea te­ho­kei­no 1930-lu­vun lo­pul­la. Al­kuai­ko­jen pas­tel­livä­rejä, mut­ta nup­pi­neu­lan tark­ka ku­va. Uu­del­leen­mas­te­roi­tu 5.1-ää­ni tuo lisäsä­vyjä mu­siik­kiin. Mah­ta­via lau­lu­ja, mm. ”­So­mew­he­re Over the Rain­bow”. Ekst­rois­sa An­ge­la Lans­bu­ryn juon­ta­ma 25-lu­kui­nen do­ku­ment­ti Ih­me­maa Oz: elo­ku­vak­las­si­kon syn­ty, neljä trai­le­ria vuo­sil­ta 1939, 1949, 1970 ja 1998, vii­si pois­tet­tua koh­taus­ta osin still-ku­vil­la ja ää­nellä, luon­nok­sia, sto­ry­boar­de­ja, pu­vus­tus­ta, still-ku­via, eri­kois­te­hos­te-s­til­lejä, ”­Ha­rold Ar­ten Ho­me Mo­vies”, näyt­teitä aiem­mis­ta mykkä­ver­siois­ta ja ani­maa­tios­ta sekä lo­pul­ta Elämää Ozin jäl­keen -do­ku­ment­ti. Hie­no, avat­ta­va clip-kan­si.