Huolensa on kullakin.
Huolensa on kullakin. En koe olevani kokoomuksen saati keskustan ystävä. Silti aika ajoin olen saanut jännittää näiden puolueiden vaalimenestystä, jotta maahan saataisiin edes jotenkin järkevä hallituskoalitio. En koe olevani Renny Harlinin elokuvien ystävä, mutta nyt täytyy myöntää, että olen Rennystä huolissani.
Siksi huono ja ikävystytävä on hänen juuri ja juuri kauhugenreen sijoittuva uutukaisensa.
Sinänsä lähtöasetelma on lupaava. Tarina perustuu venäläisten ja ainakin neuvostoliittolaisten tuntemaan myyttiin, vuoden 1959 Dyatlovin tapaukseen. Se on venäläisten oma Bodomin mysteeri tai Area 51, joka johti yhdeksän hengen kuolemaan. Paikalliset uskoivat kaiken takana olevan kommunistihallituksen juoni, jolla estettiin kyseenalaisen sotilasprojektin paljastuminen.
Harlin kertoo oman totuutensa. Ikävä kyllä hän tekee sen äärimmäisen halvalla tavalla. Dramaturgia pohjautuu Dyatlovin tapausta tutkivan amerikkalaisryhmän käsivarakameraan. Tämä on nähty turhan usein. Taitaa olla niin, että venäläisten tuottajien rahat eivät enempään riittäneet.
Subjektiivisen kameran käyttö saa oikeutuksensa vasta aivan lopussa, kun katsoja on jo nujerrettu fyysisesti. Loppuratkaisu on jopa hyvä verrattuna kokonaisuuteen.
Kuva ja ääni ovat laadukkaita, kun kunnon kuvauskalusto on käytössä. Toisin sanoen harvoin. Ei ekstroja. (PS)