En mal­ta ol­la muis­te­le­mat­ta sau­nail­taa Kul­ta­ran­nas­sa elo­kuus­sa 2001. Ky­syim­me pre­si­dent­ti Ha­lo­sel­ta, mikä on ol­lut vai­kein­ta al­ku­kau­des­sa. Hän vas­ta­si na­pa­kas­ti yh­dellä sa­nal­la: "A­vus­ta­jat". Lin­nan vä­ki ympä­rillä ad­ju­tan­tis­ta läh­tien kal­pe­ni. Ar­voi­sa pre­si­dent­ti jat­koi vas­ta het­ken ku­lut­tua, kuin­ka ei ole tot­tu­nut pal­ve­lusvä­keen nuo­res­ta pitäen ku­ten puo­li­son­sa va­lio­kun­ta­neu­vos Arajär­vi. Tämä ko­me­dia ku­vaa hie­man sa­maa di­lem­maa yk­si­tyi­syy­den me­ne­tyk­sestä merk­ki­hen­kilön ja avus­ta­jien vä­lillä.