Ad­re­na­lii­nin­huu­rui­nen ja poik­keuk­sel­li­sen ää­rinäköi­nen toi­min­tajännä­ri newyor­ki­lai­ses­ta pol­ku­pyörälä­he­tistä (Jo­seph Gor­don-Lewitt), jo­ka jou­tuu hip­pa­sil­le po­lii­sien ja hämärä­mies­ten kans­sa. Kesäi­nen suur­kau­pun­ki, vil­linä vir­taa­va au­to­jen me­ri ja re­pus­sa, jo­ta­kin minkä yhtäk­kiä kaik­ki ha­lua­vat — siinäpä ai­nek­set it­se­tie­toi­sen suo­ra­vii­vai­seen ku­jan­juok­suun.

Pyörälä­het­tien ju­ma­loin­ti käy ylit­se ja­lan­kul­ki­joi­den tur­val­li­suu­den ja ta­ka-a­jo­koh­tauk­sia on sen seit­semää eri sort­tia, mut­ta vah­di­kas ko­ko­nai­suus py­syy rai­teil­laan yllättävän hy­vin. Tämä siitä­kin huo­li­mat­ta että ai­ka­ja­na on sak­sit­tu, juo­nen voi rin­nas­taa piz­za­tak­sin ajopäivä­kir­jaan ja sat­tu­mia on ai­na­kin yhtä mon­ta kuin elo­ku­vas­sa hah­mo­ja. Jo­ta­kin sa­maa särmää tässä on kuin rans­ka­lais­ten Ta­xi-vauh­tie­lo­ku­vis­sa, jo­ten kel­po temp­pue­lo­ku­vas­ta tämä­kin käy. Am­mat­ti­kun­ta on to­ki tut­tu myös ko­ti­mai­ses­ta Cyc­lo­ma­nias­ta. Hyvä trip­pi, eivätkä te­kijät sen enempään ole pyr­ki­neetkään.