Soittorasioiden arvoitus nousee Universalin 1940-luvun Sherlock Holmes –sarjan parhaimmistoon, vaikka se ei taida enää perustuakaan alkuperäisiin Arthur Conan Doylen novelleihin.
Soittorasioiden arvoitus nousee Universalin 1940-luvun Sherlock Holmes –sarjan parhaimmistoon, vaikka se ei taida enää perustuakaan alkuperäisiin Arthur Conan Doylen novelleihin. Juoni on rakennettu elegantisti Dartmoorin vankilasta lähtevien soittorasioiden salaperäisen tapauksen ympärille.
Tarinassa viitataan mehukkaasti tulipalokonstiin, jota käytettiin Conan Doylen ensimmäisessä Holmes-novellissa Böömiläinen mysteeri. Kun sytytetään tulipalo, vastapuoli vähintäänkin katsoo kätkettyjen arvoesineiden suuntaan. Tällä kertaa Holmesin omalla konstilla huiputetaan riemastuttavaa tohtori Watsonia. Rikolliset olivat saaneet vinkin Strand-lukemiston Holmes-tarinasta.
Elokuvasarjassa kasvatettiin myyttiä siten, että Conan Doylen alter ego Watson sepittää salapoliisin ratkaisuista seikkailukertomuksia Strandiin jos ei reaaliajassa niin muutaman vuoden viipeellä. Holmes puolestaan moittii kumppaninsa sepustuksia liiallisesta toiminnallisuudesta, joka peittää päättelyn jalouden alleen.
Keskitason kuva ja ääniraita. Kuva on aika pehmeä mutta katsottava. Uudelleen väritetyn version lisäksi mukana on alkuperäinen mustavalkoinen elokuva, joka kannattaa valita. Ajatusviiva on valahtanut ärsyttävän alas tekstityksissä. Väärä NTSC-kesto takakannessa. Ekstroissa traileri. (PS)