Lep­poi­san har­mi­ton draa­ma pa­ris­kun­nas­ta, jon­ka yh­tei­selämän on­nea koe­tel­laan, mut­ta — mikä­li ot­sik­koon on us­ko­mi­nen — ei ri­ko­ta. Kli­seitä ket­jut­ta­mal­la luo­tu ta­ri­na mur­tu­neis­ta unel­mis­ta, it­se­tun­non kor­jaa­mi­ses­ta ja elämä­ni­lon löytä­mi­sestä on oi­keas­taan yllättävän su­la­va ja vä­hintään­kin ta­hat­to­mal­la ta­val­la haus­ka. Hil­peää läppää ja kar­ri­koi­tua hölmöi­lyä hie­noi­sel­la kris­til­li­sellä ala­vi­rit­teellä, jo­ka muut­tuu san­kak­si vas­ta elo­ku­van lop­pu­puo­lel­la. Elo­ku­va pe­rus­tuu pas­to­ri T. D. Ja­ke­sin ro­maa­niin.