Rikoselokuvien parissa uraansa aloitellut brittiohjaaja Charles Saunders siirsi kameransa 1950-luvun lopussa yllättävälle maaperälle.
Rikoselokuvien parissa uraansa aloitellut brittiohjaaja Charles Saunders siirsi kameransa 1950-luvun lopussa yllättävälle maaperälle. Nudist Paradise esitteli saarivaltiolle vaihtoehtoisen elämäntyylin. Sotienjälkeisen vapautumisen henkeen istuva naturalistinen maailmankuva oli kuitenkin liikaa elokuva-alan tuotannoista vastanneille. Saundersin ura ei jatkanut liitoaan — vaikka elokuva katsojia keräsikin.
On tapauksia, joissa elokuva saa anteeksi tarinankerronnan heikkoudet. Nudist Paradise on ensisijaisesti leppoisa ajankuva, jossa kertojaääni ja postikorttimaisiin asetelmiin sijoitetut alastomat ihmisvartalot hallitsevat janaa. Elokuva on täyspitkä nudistileirin paratiisia kuvaava mainos, ihmisyksilön vapaan päätäntävallan ylistys. Taustalla mutkattoman luonnonmukaisesti etenevä rakkaustarina iskee samaan, pinnassa sykkivään suoneen.
Puskafarssin pitkitetyt kohtaukset hymyilyttävät nykyleikkaustekniikan silmissä. Ulkoilman, erilaisten liikuntamuotojen sekä alastomuuden kuvat rikkovat jatkuvuutta kohtausten väleillä.
Elokuvan ansiot ovat silti kiistattomat. Nudist Paradise tavoittaa ihmisvartalon kauneuden ilman yletöntä eksploitaation tunnetta, vailla sen kummempaa tirkistelyn mukanaan tuomaa syyllisyyttä.
Viva Erotica -festivaali esitti brittiläisessä Spielplatz-nudistiparatiisissa kuvattua lajityyppiklassikkoa suttuiselta ja värinsä kadottaneelta 35-milliseltä filmiltä. Nudist Paradise tunnetaan myös rinnakkaisella alkuperäistittelillä The Nature's Paradise, sekä suomennetulla nimellä Nudistien paratiisi. (VA)