Yli 10 800 arvostelua
Uusia arvosteluita tuon tuosta.
Kaikki parhaat.
DVD

Sampo

Elokuva:
Kuva & Ääni:
Ekstrat:

Tekniset tiedot

Formaatti: DVD
 
Vuosi: 1959Kesto: 86 minuuttia
Julkaisija: FinnkinoKuva:
Anamorfinen 2.35*
Ääniraita: Dolby Digital 5.1
 
Ikäraja:
(12)
Kielletty alle 12-vuotiailta. Ohjelman saa luovuttaa vain 12 vuotta täyttäneelle.
  EAN: 6415018633234

© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu. Arvostelun yhteydessä esitettyjen kuvien oikeudet kuuluvat julkaisijalle (Finnkino) ellei toisin mainita.

Elokuva

Sam­po on eri­koi­nen kult­tuu­ri­his­to­rial­li­nen ta­paus, sillä se on il­man muu­ta neljän täh­den ko­ke­mus, mut­ta ta­vall­laan ai­ka keh­no elo­ku­va.

Sam­po on eri­koi­nen kult­tuu­ri­his­to­rial­li­nen ta­paus, sillä se on il­man muu­ta neljän täh­den ko­ke­mus, mut­ta ta­vall­laan ai­ka keh­no elo­ku­va. Jo­ka ta­pauk­ses­sa on selvää, että lu­kui­sat Tol­kien-in­toi­li­jat ter­veh­ti­sivät tätä ilol­la, jos­ta siitä tietäi­sivät. Var­sin­kin kun uu­den DVD-lai­tok­sen voi kat­soa eng­lan­nin teks­tein, vaik­ka nou­se­van ja las­ke­van pai­non tro­kee on eng­lan­nik­si li­ki mah­do­ton kääntää.
Ka­le­va­la on suo­ma­lai­sil­le uniik­ki. Se on maail­mal­la ar­vos­tet­tu kan­sal­li­see­pos, jon­ka ta­pah­tu­mat kaik­ki suo­ma­lai­set tietävät, mut­ta har­va on va­paaeh­toi­ses­ti lu­ke­nut. Jo­kai­nen on kui­ten­kin hy­vin tark­ka siitä, mil­lai­nen Ka­le­va­lan maail­ma on. Sik­si venäläis­ten Sam­po tyrmät­tiin Suo­mes­sa. Ka­le­va­las­sa tär­keä mu­na voi­si hy­vin sym­bo­li­soi­da tätä eroa. Fa­bergén mu­nat oli­vat pie­ta­ri­lai­sis­ta hie­nou­den hui­pen­tu­ma, kun niitä ta­ko­neet suo­ma­lais­sepät tai­si­vat pitää niitä ai­van kitsc­hinä.
Meitä suo­ma­lai­sia ei voi oi­kein ku­kaan ymmärtää. Em­me ol­leet vii­kin­kejä. Em­me slaa­ve­ja, em­me skan­di­naa­ve­ja. Kie­li poik­ke­si Eu­roo­pan val­ta­kie­listä.
Kun venäläi­set ha­lu­si­vat aloit­taa yh­teis­työp­ro­jek­tin tsuh­nien Ka­le­va­las­ta vain rei­lu kym­me­nen vuot­ta toi­sen maail­man­so­dan jäl­keen, tu­han­sia vuo­sia van­ha hen­ki­nen rau­tae­si­rip­pu oli vä­lissä. Ai­ka­naan suo­ma­lai­set tyr­mis­tyivät venäläis­ra­hot­tei­sen Sam­pon näh­tyään. Rei­lu vii­si­kym­mentä vuot­ta myö­hem­min siitä voi kui­ten­kin ol­la in­nois­saan. En­nen kaik­kea sik­si, et­tei sitä juu­ri ole näh­ty.
Vain suo­ma­lai­nen osaa kat­soa suo­ma­lais­ta. Oi­kein tai vää­rin. Kun esi­mer­kik­si Tol­kien in­nos­tui Ka­le­va­lan ve­re­vistä hah­mois­ta, hä­nen al­ku­kie­lellä ää­neen lu­ke­man­sa muut­tui tu­le­vik­si hal­tia­kie­lik­si, joi­ta me em­me juu­ri suo­ma­lais-ug­ri­lai­seen kie­li­pe­rin­tee­seen yh­distäi­si huo­li­mat­ta kir­jai­li­jan kie­li­tie­tei­lijän pä­te­vyy­destä. Tol­kien lai­na­si kui­ten­kin ydi­na­siat: mu­sii­kin tai­kuu­den, taon­nan tär­key­den ja noi­tuu­den.
Kun venäläi­set am­men­si­vat sa­mas­ta al­taas­ta myö­hem­min, he nä­kivät sa­dun, eivät une­no­mais­ta myyt­tiä, edes ta­rua. Sam­mos­ta tu­li lieväs­ti vä­ki­val­tai­nen miek­ka ja ma­gia –­la­ji­tyy­pin elo­ku­va, jol­lais­ta suo­ma­lai­set eivät oli­si ikinä osan­neet tehdä. Gen­re-e­lo­ku­vat ovat meillä har­vas­sa, mut­ta venäläi­nen ro­man­tik­ko nä­ki seik­kai­lul­li­set ja yli­luon­nol­li­set ele­men­tit. Maail­man luo­mi­nen, puo­li­ju­ma­la-Väinämöi­sen no­lo Ai­no-seik­kai­lu ja Kul­ler­von ko­va koh­ta­lo si­vuu­tet­tiin.
Lem­minkäi­sen ja Il­ma­ri­sen Väinämöi­sen avul­la te­kemä Poh­jan­ret­ki riittää kui­ten­kin sii­hen, mi­hin oh­jaa­ja Ptush­ko pyr­ki. Neu­vos­to­lii­ton pitkää fan­ta­sia­pe­rin­nettä kun­nioit­ta­va, trik­ki­ku­vaus­ten ja vi­suaa­li­sen kark­ki­maa­lai­lun naii­vin ul­jas tuo­te luo­tiin siinä missä Ka­le­va­las­sa maail­ma luo­daan lin­nun­mu­nas­ta. Lap­se­no­mai­sel­la in­nol­la.
E­lo­ku­va on epä­ta­sai­nen, vi­suaa­li­ses­ti tyy­likäs. Se sor­tui kui­ten­kin eni­ten tuo­tan­nol­li­siin ris­ti­rii­toi­hin. Se ku­vat­tiin eri ku­va­suh­tei­siin, mikä lisä­si jäyk­kyyttä. Kun vain Väinämöi­nen oli suo­ma­lai­nen, Neu­vos­to­lii­ton eri osis­ta haa­li­tut näyt­te­lijät jou­tui­vat kes­kit­tymään oh­jaa­jan tark­koi­hin ko­men­toi­hin, kuin­ka suu­ta lii­ku­tel­laan kaik­kien mah­dol­lis­ten dub­baus­ten ta­kia. Tämä ta­val­laan luo tyy­liin ab­sur­dia viehät­tystä.
E­lo­ku­va on luul­ta­vas­ti maail­mal­le le­vin­nein suo­ma­lai­sai­hees­ta Suo­mes­sa teh­ty elo­ku­va. Sitä to­sin ku­vat­tiin Hei­no­lan, Kuu­sa­mon ja Seu­ra­saa­ren lisäk­si Laa­to­kal­la ja Ää­nisjär­vellä. Ja myös Kri­millä, jo­ka oli uu­ti­sot­si­kois­sa le­vyn il­mes­tyessä keväällä 2014.

Kuva, ääni & ekstrat

Printtivioista kärsivä kuva näyttää paljon odotuksia tarkemmalta. Värit ovat haalistuneet, mutta ajan patinankin alta karamellisäyiset valinnat herättävät ihailua. Ääniraita soi loppujen lopuksi kohtuullisen tyylikkäästi, vaikkakin epätasaisesti. Elokuvan voi katsoa alkuperäisen 14 minuutin alkuohjelman kanssa, jolloin kahvimainokset ja S-filmin itsekehut luovat aikalaistunnelmaa. Levyn hienoin ekstra on iisalmelaisen taiteilija Petteri Tikkasen sarjakuvan muodossa tekemä Sampo-asiantuntija Timo Raidan haastattelu. Peräti 32-sivuinen lehti sisältää paljon Raidan keräämiä aulakortteja ja muuta Sampoon liittyvää materiaalia. Mukana on myös 36 min. dokumentit ja Nummisuutarit-elokuvan traileri. (PS)
20/05/2014

Etsitkö tärppejä?

Jos pidät tästä elokuvasta saatat myös olla kiinnostunut näistä. Lisää samojen tekijöiden elokuvia löydät klikkaamalla tekijän nimeä edellä.
© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu.
Toteutus:MetaVisual CMSSuunnittelu:MetaVisual OyMobiiliversioNormaaliversioKirjaudu sisään© 2000 - 2024 Heinäpään Viestintä Oy, MetaVisual Oy