Ranskalaisilla on viehättävä tapa omia vieraiden kulttuurien parhaat puolet.
Ranskalaisilla on viehättävä tapa omia vieraiden kulttuurien parhaat puolet. Luultavasti se on nepotismista, nationalismista ja protektionismista kärsivän kansakunnan valoisin puoli.
Sarjakuvasta he ovat nostaneet jalustalle muun muassa amerikkalaisen Burne Hogarthin Tarzanin ja italialaisen Hugo Prattin Corto Maltesen. Mondadori julkaisi klassikon Una ballata de la mare salaton (1968), mutta vasta seuraavalla vuosikymmenellä A Suivre –lehden julkaisemat pitkät seikkailut veivät lukijoiden sydämen. Samaan aikaan Suomessa Non Stop –lehden toimittajat saivat niskaansa ryöpyn ennen kuin taiteilijan jing ja jang aukeni: taiteellinen ilmaisu/selkeä linja, suruton värien käyttö/mustavalkoisuus, romantiikka/raadollisuus.
Pratt kuuluu eurooppalaisen filosofisen seikkailun taitajiin siinä missä Joseph Conrad ja Herman Melville.
Animaatioksi tämä vaativa eetos kääntyi ihmeen hyvin. Taide näyttää Prattilta, eikä teemoja ole häivytetty amerikkalaiseen tapaan. Elokuva perustuu Prattin klassikkoon Corto Maltese Siperiassa, jonka Kustannus Oy Jalava julkaisi 1980-luvulla albumina.
Kuva näyttää tarkalta. Vain muutamien yksityiskohtien rauhattomuus kiinnittää huomion. Ääniraita luo hyvää tilatunnelmaa animaatioksi. Ekstroissa 6+3+3+1 min. haastattelut, säveltäjä Franco Piersantin kirjoitettu haastattelu, päähenkilöiden esittelyt, faktaruutuja, 4+1 min. dokumentit ja traileri. (PS)