Uu­si, noin 50 mi­nuut­tia al­ku­peräistä teat­te­ri­ver­sio­ta pi­dem­pi lai­tos on par­hai­ta klas­sik­koe­lo­ku­vien muok­kauk­sia.

Pois­te­tut koh­tauk­set so­pi­vat elo­ku­van tun­nel­maan su­ju­vas­ti. Ne pois­tet­tiin vain sik­si, että elo­ku­vaa saa­tiin ly­hyemmäk­si: lai­ne­lau­ta va­ras­te­taan surf­fai­le­val­ta evers­ti Kil­go­rel­ta (Ro­bert Du­vall), mie­histö pitää jat­kot Play­boy-tyttö­jen kans­sa, rans­ka­lais­ten plan­taa­sil­la il­las­te­taan, pol­te­taan oo­piu­mia ja ra­kas­tel­laan, Mar­lon Bran­do lu­kee Ti­me-leh­teä ja heittää Den­nis Hop­pe­ria kir­jal­la. Tark­kaa­vai­nen kat­so­ja huo­maa, mitä evers­ti Kurt­zin tu­ki­koh­dan seinään on kir­joi­tet­tu, Our mot­to: Apo­ca­lyp­se Now.

Lop­pu­tu­los­ta tämä ei sinänsä muu­ta. Cop­po­la on­nis­tui hy­vin ku­vaa­maan jo yli sa­ta vuot­ta sit­ten tii­vis­te­tyn lai­na­lai­suu­den, jo­ka ei ole kiin­ni ajas­ta ja pai­kas­ta. Ih­mi­nen muut­tuu tie­tyissä olo­suh­teis­sa pe­dok­si. Kir­jai­li­ja Jo­seph Con­rad osa­si ku­va­ta poik­keu­syk­silöi­den koh­ta­loa poik­keus­ti­lan­teis­sa. Pi­meä Af­rik­ka muut­tui Viet­na­min so­dak­si, mut­ta ny­kypäivänä se voi­si ol­la vaik­ka­pa Af­ga­nis­tan, kur­di­lei­ri Ira­kis­sa tai tätä kir­joit­taes­sa vaa­li­ra­hoi­tus­rin­ki Suo­mes­sa.