Yli 10 800 arvostelua
Uusia arvosteluita tuon tuosta.
Kaikki parhaat.
DVD

Gestapon vihollinen n:o 1

Soldaat van Oranje 

Elokuva:
Kuva & Ääni:
Ekstrat:

Elokuva

Paul Ver­hoe­ven me­nes­tyi Ame­ri­kois­sa 80- ja 90-­lu­vul­la fil­meillä Ro­bo­Cop, To­tal Re­call, Ba­sic Ins­tinct.

Paul Ver­hoe­ven me­nes­tyi Ame­ri­kois­sa 80- ja 90-lu­vul­la fil­meillä Ro­bo­Cop, To­tal Re­call, Ba­sic Ins­tinct. Hol­lan­ti­lai­soh­jaa­jan ko­ti­maas­sa teh­tyä uraa esi­tellään meillä juu­ri il­mes­ty­neillä kol­mel­la kiin­nos­ta­val­la dvd-l­veyllä Ges­ta­pon vi­hol­li­nen n:o 1 (Sol­daat van Oran­je, 1977), Turk­ki­lai­nen na­mu (Turks Fruit, 1973) ja The Fourth man (De vier­de man, 1983)
Le­vyt an­ta­vat mo­ni­puo­li­sen ku­van Ver­hoe­ve­nin räväkän per­soo­nal­li­ses­ta lin­jas­ta hy­vin eri­lais­ten ai­hei­den pa­ris­sa. Ges­ta­pon vi­hol­li­nen n:o 1 on kak­si ja puo­li­tun­ti­nen so­tae­lo­ku­va nuor­ten hol­lan­ti­lais­ten vas­ta­rin­nas­ta nat­si­mie­hi­tyk­sen vuo­si­na. Elo­ku­vas­ta teh­tiin myös tv-sar­ja — vai oli­si­ko­han se toi­sinpäin? Ges­ta­pon vi­hol­li­nen n:­ro 1, jo­ka tun­ne­taan myös eng­lan­nin­kie­li­seltä ni­meltä Sol­dier of Oran­ge, pe­rus­tuu Erik Ha­zel­hoff Roelf­ze­man so­da­nai­kai­sis­ta to­si­ta­pah­tu­mis­ta te­kemään omaelämä­ker­taan.
E­lo­ku­van te­koai­kaan Rut­ger Hauer, Ha­zel­hof­fin vas­ti­ne fil­missä, pi­ti kir­jaa vain poi­kien seik­kai­lu­na. Juh­laen­si-il­las­sa – jo­hon en­simmäistä ker­taa osal­lis­tui myös Hol­lan­nin ku­nin­gas­huo­ne – Hauer ja Ha­zel­hoff kui­ten­kin kiin­tyivät ja si­tou­tui­vat toi­siin­sa. Lisä­ma­te­riaa­lis­sa Erik Ha­zel­hoff Roelf­ze­man sa­noo, että ”­kun Rut­ger pa­ni kä­tensä ympä­ril­le­ni ja tu­li hy­vin lä­hel­le, tuo­na het­kenä Oran­jen so­ti­las mi­nus­ta siir­tyi hä­neen”. Myös Hauer tun­si sa­moin: ”­Meistä tu­li eli­nikäi­siä ystä­viä. Ei sa­man­kal­tais­ten aja­tus­ten, vaan his­to­rian täh­den.”
E­lo­ku­va­ver­sio Ha­zel­hof­fin kir­jas­ta on vä­kevä so­ta­ker­to­mus, viih­dyttävä ja toi­min­nal­li­nen. Epook­kia käy­tetään eläväs­ti ta­ri­nan tar­pei­siin eikä ko­ris­tuk­se­na. It­senäi­syy­den suu­ri ai­he piir­tyy roo­li­ve­toi­ses­ti ja hen­kilö­koh­tais­ten konf­lik­tien kaut­ta. Vain lop­pu­puo­lel­la elo­ku­vaa oh­jaa­ja jou­tuu jon­kin ver­ran oi­ko­maan hah­mo­jen koh­ta­loi­ta reit­tien er­kaan­tues­sa. Ken­ties jo­tain jäi tv-sar­jas­ta ly­hen­ne­tyssä elo­ku­vas­sa kes­ke­neräi­sek­si ja sa­no­mat­ta, kos­ka Ver­hoe­ven pa­la­si ai­hee­seen (ja ko­ti­maa­han­sa) vielä kol­me­kym­mentä vuot­ta myö­hem­min upeas­sa, sa­man su­kui­ses­sa Black Boo­kis­sa (2006).
Ver­hoe­ven ha­lu­si tehdä ame­rik­ka­lais­tyy­li­sen elo­ku­van, jo­ka val­loit­tai­si suu­rel­la muo­dol­la ja is­ke­vyy­dellään. Siinä hän on­nis­tui täy­del­li­ses­ti. Kui­ten­kin ai­he on pe­rin juu­rin hol­lan­ti­lai­nen. Au­tent­ti­suut­ta lisää vielä se, että mitään ei ku­vat­tu stu­dios­sa, vaan oi­keil­la pai­koil­la. Sak­sa­lais­ten bunk­ke­ri­va­rus­tuk­sia on vielä­kin ran­noil­la nähtä­vissä. Myös Ha­zel­hoff to­teaa, että ne, jot­ka eivät elä­neet so­dan ai­kaan, voi­vat nähdä elo­ku­vas­ta, mil­lais­ta Hol­lan­nis­sa tuol­loin oli.
Rut­ger Hauer lois­taa yh­dessä par­hais­ta roo­leis­taan vas­ten­tah­toi­ses­ti maa­na­lai­seen toi­min­taan liit­tyvänä aris­tok­raat­ti­nuo­ru­kai­se­na. Hauer on opis­ke­li­ja Erik Lans­hof, jo­ka pyr­kii en­sin py­symään eros­sa po­li­tii­kas­ta (ku­ten Alan­ko­maat ha­lu­si toi­sen­kin maail­man­so­dan ai­ka­na py­syä puo­lueet­to­ma­na). Mut­ta nat­sien ot­tei­den ki­ris­tyessä vuo­den 1940 mie­hi­tyk­sen jäl­keen, myös Erik ryh­tyy täy­si­mit­tai­seen vas­ta­rin­taan. Ver­hoe­ve­nin toi­nen suo­sik­ki­miesnäyt­te­lijä Je­roen Krabbé esittää Eri­kin kuu­mapäistä kump­pa­nia, Guus Le­Jeu­nea, jon­ka tyhmän­roh­keat tem­pauk­set vi­hol­li­sen nenän al­la joh­ta­vat Eri­kin epäi­lyk­se­na­lai­sek­si – ja Ges­ta­pon put­kaan. Elo­ku­va seu­raa 5-6 mie­hen ystävä­jouk­koa, joil­la kai­kil­la on eri­lai­set koh­ta­lot. Jot­kut ryh­tyvät vas­ta­rin­taan, jo­ku pet­tu­rik­si, toi­nen liit­tyy sak­sa­lais­ten jouk­koi­hin ja jo­ku ha­luaa vain py­syä eros­sa han­ka­luuk­sis­ta. Mo­nel­le so­ta näyttäy­tyy jo­pa ai­nut­laa­tui­se­na seik­kai­lu­na.
Nuor­ten vas­ta­rin­ta­mies­ten isän­maal­lis­ta tehtävää vai­keut­ta­vat nat­sien ohel­la myös hol­lan­ti­lai­set kol­la­bo­raat­to­rit, maan­pet­tu­rit, jot­ka par­haan­sa mu­kaan yrittävät pal­jas­taa jouk­kion Ges­ta­pol­le. Nuo­ri Rob­by (Ed­dy Hab­be­ma) ra­ken­taa po­ru­kal­le puu­tar­ha­va­jaan lä­het­ti­men. Sillä pi­detään sähkö­ty­syh­teyttä Eng­lan­tiin, jon­ne ku­nin­ga­tar on siir­ty­nyt tur­vaan ja jos­ta Vil­hel­mii­na lä­hettää ra­dio­ter­veh­dyk­siä val­loi­tet­tuun ko­ti­maa­han­sa. Mut­ta Ges­ta­po ha­ra­voi jo Rob­byn naa­pu­rus­toa ja ha­vait­see mor­se­tuk­sen. Kehä al­kaa ki­ris­tyä.
Yhtä ystä­vyk­sistä Ges­ta­po pai­nos­taa uh­kaa­mal­la tämän nuor­ta, juu­ta­lais­ta mor­sian­ta kel­tai­sel­la täh­dellä ja kes­ki­tys­lei­rillä. Pai­nos­tuk­sen al­la sul­ha­nen ryh­tyy sak­sa­lais­ten kä­ty­rik­si. Mie­li­ku­vi­tuk­sel­li­sen har­hau­tuk­sen avul­la pet­tu­ri so­lut­tau­tuu ku­nin­ga­tar Vil­hel­mii­nan siu­naa­mien ja eng­lan­ti­lais­ten tu­ke­mien sa­botöö­ri­pat­rioot­tien ydin­ryhmään.
Pitkä elo­ku­va py­syy hämmäs­tyttävän hy­vin koos­sa ja ete­nee jän­te­vin jak­soin. Ver­hoe­ve­nin oh­jaus on ras­kaas­ta ai­hees­ta huo­li­mat­ta seik­kai­lul­li­sen ke­peätä, vaik­ka pe­tok­sen tee­mat kä­si­tellään tar­vit­ta­val­la an­ka­ruu­del­la. Yh­tenäistä ku­vio­ta si­to­vat räjäh­dys­koh­tauk­set ran­nal­la. Alus­sa ystä­vyk­set ko­koon­tu­vat au­rin­koi­sel­le ui­ma­ran­nal­le ku­mol­leen kaa­de­tun puu­ve­neen ää­rel­le. Poh­dit­ta­va­na on kar­kaa­mi­nen Eng­lan­tiin sou­ta­mal­la ka­naa­lin yli. Pii­lo­te­tun polt­toai­neen räjäh­dys se­koit­taa suun­ni­tel­mat. Sa­mal­le ran­nal­le he – pet­tu­ri jou­kos­saan – juok­se­vat lo­pus­sa, kun suun­ni­tel­mat ovat pal­jas­tu­neet ja Ges­ta­po on ai­van kan­noil­la. Uh­ka on suu­rem­pi ja räjäh­dyk­set ympä­rillä sen mu­kai­sia.
Ver­hoe­ve­nin ker­ron­ta on suo­raa ja te­ho­kas­ta. Alun mus­ta­val­koi­ses­sa ”uu­tis­do­ku­men­tis­sa” ku­nin­gat­ta­ren ko­tiin­pa­luus­ta va­pau­te­tun maan­sa len­to­kentäl­le oh­jaa­ja sau­mat­to­mas­ti yh­distää his­to­rian sii­pien ha­vi­nan tu­los­sa ole­vaan, ta­kau­tu­ma­na koet­ta­vaan vas­ta­rin­ta­ku­vauk­seen. Rut­ger Haue­rin roo­li ku­nin­gat­ta­ren ad­ju­tant­ti­na la­taa näin odo­tuk­sia, joi­hin ta­ri­na sit­ten vas­taa. Vil­hel­mii­na­kaan ei jää vain ko­ru­roo­lik­si, vaan ku­nin­ga­tar sisäl­ly­tetään tai­ta­vas­ti ta­ri­naan hol­lan­ti­lais­ten kun­nioit­ta­man ve­te­raa­ninäyt­te­lijän And­rea Dom­bur­gin esittämänä.
Lop­puo­sas­sa myös Eng­lan­nin jak­sot lisään­tyvät, kun brit­tinäyt­te­lijät Edward Fox evers­ti Ra­fel­li­na ja Su­san Pen­ha­li­gon tämän avus­ta­ja­na tar­joa­vat vas­ta­rin­nal­le tu­ken­sa. Ku­ten sa­not­tua, lop­pu­puo­lel­la Ver­hoe­ve­nin ote ma­te­riaa­lis­ta hie­man ha­joaa, ken­ties tv-sar­jas­ta elo­ku­vaan teh­ty­jen pois­to­jen ta­kia. Elo­ku­va jou­tuu ryntäämään lop­puun­sa, kun osa van­has­ta ystävä­ryhmästä uh­raa hen­kensä yh­tei­sen asian puo­les­ta en­nen kuin Erik liit­tou­tu­nei­den tuel­la pää­see pa­laa­maan ko­ti­maa­han ja saat­ta­maan ku­nin­gat­ta­ren voi­ton­pa­raa­tiin.
Ges­ta­pon vi­hol­li­nen n:o 1 jou­tuu osit­tain tai­pu­maan suu­ri­mit­tai­sen his­to­rian­kir­joi­tuk­sen pe­rus­teel­li­suu­del­le. Sii­he­nas­ti­sen Hol­lan­nin fil­mi­tuo­tan­non suu­rim­pa­na sat­sauk­se­na sil­le ase­tet­tiin ker­ron­nal­li­sia odo­tuk­sia sekä al­ku­teok­sen että maan men­nei­syy­den suh­teen. Tii­vistä­mi­sellä oli­si saa­vu­tet­tu suu­rem­pi tai­teel­li­nen voit­to, mut­ta il­mei­sen tär­keätä te­kijöillä oli ker­toa maan­mie­hil­leen po­si­tii­vi­nen sel­viy­ty­mis­ta­ri­na.
San­ka­ri­ker­to­muk­sek­si elo­ku­va on jok­seen­kin komp­ro­mis­si­ton. Sil­ti seik­kai­lun sä­vyä on tar­peek­si, jo­pa siinä mää­rin, että voi ku­vi­tel­la jon­kin myö­hemmän Ja­mes Bon­din tai Mis­sion:Im­pos­sib­len lai­nan­neen elo­ku­vas­ta ideoi­ta. Täy­tyy ihail­la Ver­hoe­vin vai­vat­to­muut­ta ri­kas­taa yk­si­tyis­koh­tia ja tar­ken­taa hen­kilö­ku­via sa­mal­la kun hän ra­ken­taa la­veaa ta­ri­naa. Vas­ta­rin­ta yli­voi­mai­sel­ta tun­tu­vaa vi­hol­lis­ta vas­taan vaa­tii uh­rauk­sia, eikä oh­jaa­ja peh­mennä is­ku­jaan. Sil­ti fil­miin mah­tuu myös pal­jon huu­mo­ria. Ro­gier van Ot­ter­loon mu­siik­ki on mu­kaan­sa­tem­paa­van juh­la­vaa ja pää­tee­ma iki­muis­toi­nen.
Ges­ta­pon vi­hol­li­nen n:o 1 oli Hol­lan­nin elo­ku­va­teol­li­suu­den voi­mannäyttö 70-lu­vun lo­pul­la. Mut­ta krii­ti­kot edel­lyt­tivät ko­ti­mai­sel­ta elo­ku­val­ta vielä pie­ni­muo­toi­suut­ta ja va­ka­vuut­ta. Ar­vos­te­lut oli­vat sur­keat: ”­Tin­tin seik­kai­lut Hol­lan­nin mie­hi­tyk­sen ai­ka­na”, ot­si­koi eräs leh­ti. Myö­hem­min, kun Ver­hoe­ven läh­ti ul­ko­mail­le, hän soit­ti sa­ta­mas­ta näyt­te­lijä Je­roen Krabbél­le: — Ne ajoi­vat mi­nut me­reen!
Mut­ta Ver­hoe­ve­nil­le kä­vi hy­vin ul­ko­mail­la. It­se Spiel­berg soit­ti oh­jaa­jal­le ja pyy­si häntä Yh­dys­val­toi­hin, se kun on hä­nen mie­lestään elo­ku­van­te­kijän Pa­ra­tii­si. En­simmäi­set hyvät ar­vos­te­lut fil­mistään te­kijät sai­vat­kin lu­kea ame­rik­ka­lai­ses­ta New­swee­kistä. Pait­si Ver­hoe­ve­nin koh­dal­la, Ges­ta­pon vi­hol­li­ses­ta – eng­lan­nik­si Sol­dier of Oran­ge – tu­li käyn­ti­kort­ti ul­ko­mail­le myös elo­ku­van kes­kei­sil­le miestäh­dil­le, Haue­ril­le ja Krabbél­le.

Kuva

Kuvasuhde on dvd:llä 1.66:1 ja kuvanlaatu tuo hyvin esille Verhoevenille filmejä aina viimeiseen amerikkalaiseen, Hollow Maniin saakka kuvanneen Jost Vacanon vivahteikkaan visuaalisuuden. Ekstroissa on varsin mielenkiintoinen dokumentti elokuvanteosta, jossa haastatellaan tekijöitä laajasti, myös vanhaa Hazelhoffia. Frank Kromin ohjaamasta 66 minuuttisesta filmistä Soldaat van Orange Revisited (2002) muodostuu Verhoevenin ohjaajamuotokuva. Näyttelijät ja filmiryhmä antavat välillä kovaakin palautetta täydellisyyttä tavoittelevasta käskijästä, mutta harva kiistää hänen ansionsa. (Kuriositeettina mainittakoon, että Gestapon vihollisen tuottanut Rob Houwer ja Verhoeven vakuuttavat dokumentissa tekevänsä yhteisiä filmejä ”ainakin vielä kymmenen vuotta, mutta yhtäkään ei sen jälkeen ole kuulunut. Houwer ei ollut tuottajana ohjaajan kotiinpaluussa Black Bookissa.)

Ääni

Lisämateriaaleissa on myös Verhoevenin elokuvien trailereita, julistekuvia ja ohjaajan ja päänäyttelijä Rutger Hauerin filmo- ja biografiat. Levyn asetuksista saa valittua ääniraidalle myös Verhoevenin omat kommentit. Edullinen dvd on kokonaisuutena hieno paketti hyvästä elokuvasta. Tv-sarjana Soldaat van Oranje esitettiin Hollannissa neljässä osassa kolme ja puolituntisena versiona. Future Filmin julkaisu on alkuperäinen 147-minuuttinen teatteriversio.

Ekstrat

Amerikassa Verhoeven joutui huomaamaan filmin tekemisen vaikeutuneen Robocopin (1987), Totall Recallin (1990) ja Basic Instinctin (1992) luoman pitkän kuherruskuukauden jälkeen. Showgirls (1995) meni penkin alle eikä Starships Troopersia (1997) ymmärretty. Viimeisin Hollywoodin tuotos Hollow Man (2000) ohitettiin sekin vaisusti. Dokumentissa Verhoeven tunteekin sielunsa asuvan Hollannissa. Toivottavasti Black Book saa jatkoa. Nykyisin 73-vuotiaalta ohjaajalta onkin luvassa vuonna 2013 valmistuva De stille kracht – The Hidden Force, joka perustuu hollantilaisen klassikkokirjailijan Louis Couperuksen teokseen Hollannin siirtomaa-ajoista Jaavalla. (HB)
29/11/2011

Tekijät

Ohjaaja: Paul Verhoeven
Pääosissa: Rutger Hauer Jeroen Krabbe
Tarina: Kees Holierhoek (kirja), Erik Hazelhoff Roelfzeman, Gerard Soeteman, Paul Verhoeven
Kuvaus: Jost Vacano
Musiikki: Rogier van Otterloo

Traileri

Tämä video on ehkä jo poistettu YouTube:sta. Kokeile kuitenkin?

Tekniset tiedot

Formaatti: DVD
 
Vuosi: 1977Kesto: 147 minuuttia
Julkaisija: Future FilmKuva:
Anamorfinen 1.66*
Ääniraita: Dolby Digital Stereo
 
Ikäraja:
(15)
Kielletty alle 16-vuotiailta. Ennen vuoden 2012 ikäraja­merkintä­uudistusta tämän julkaisun ikäraja oli 15 vuotta.
VET: 87425EAN: 6416548554716

© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu. Arvostelun yhteydessä esitettyjen kuvien oikeudet kuuluvat julkaisijalle (Future Film) ellei toisin mainita.

Etsitkö tärppejä?

Jos pidät tästä elokuvasta saatat myös olla kiinnostunut näistä. Lisää samojen tekijöiden elokuvia löydät klikkaamalla tekijän nimeä edellä.
© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu.
Toteutus:MetaVisual CMSSuunnittelu:MetaVisual OyMobiiliversioNormaaliversioKirjaudu sisään© 2000 - 2024 Heinäpään Viestintä Oy, MetaVisual Oy