To­si­ta­ri­naan pe­rus­tu­va elo­ku­va ku­vit­taa Lan­ce Armst­ron­gin (Ben Fos­ter) tien kil­pa­pyöräi­lyn tu­lok­kaas­ta Tour de Fran­cen mo­nin­ker­tai­sek­si voit­ta­jak­si, jol­la ei tuh­ki­mo-i­ma­gos­ta huo­li­mat­ta ol­lut ai­van puh­taat jau­hot pus­sis­sa. Psy­ko­paa­til­ta tässä vai­kut­ta­van Armst­ron­gin vas­ta­poo­li­na toi­mii The Sun­day Ti­me­sin toi­mit­ta­ja Da­vid Walsh (Ch­ris O'­Dowd), jo­ka yk­sin tun­tuu nä­kevän hal­kea­mat en­ti­sen san­ka­rin­sa haar­nis­kas­sa.

E­lo­ku­va pee­rus­tuu Da­vid Wals­hin kir­jaan "Se­ven Dead­ly Sins", sekä ki­sa­vi­ra­no­mais­ten te­kemään sel­vi­tyk­seen, eikä lop­pu­tu­los­ta ole vai­kea mieltää va­ka­vaot­tei­sek­si ta­pah­tu­mien ku­vi­tuk­sek­si. Tässä mie­lessä elo­ku­va on san­gen kou­kut­ta­va dra­ma­ti­soin­ti, jo­ka päästää kat­so­jan kärpä­sek­si kat­toon seu­raa­maan nyt jo kaik­kien pää­piir­teissään tun­te­mia ta­pah­tu­mia. Ai­van Alex Gib­neyn do­ku­men­tin "T­he Armst­rong Lie" (2013) ta­sol­le ei päästä pu­re­vuu­des­sa tai sisä­pii­rin tun­nus­sa, mut­ta elo­ku­va­na ote on hyvä.