Lah­jus­ten ot­ta­mi­ses­ta syy­tet­ty met­ro­po­mo (Den­zel Was­hing­ton) jou­tuu mik­ro­fo­nin ää­reen kun ra­ha­nah­ne kon­na (John Tra­vol­ta) ot­taa ju­nan nu­me­ro 123 mat­kus­ta­jat pant­ti­van­gik­seen lun­nai­ta vas­taan. Oh­jaa­ja To­ny Scot­tin ka­me­ra li­poo New Yor­kin pil­ven­piirtä­jiä ja met­ro­tun­ne­lei­den kar­kei­ta ja ar­ki­sia miljöitä mai­nos­mie­hen miel­ty­myk­sin, vaik­ka it­se ta­ri­na on kaik­kea muu­ta kuin mat­kai­lu­mai­nos.

Pas­se­li kas­ti vetää no­peas­ti mu­kaan ta­pah­tu­miin, mut­ta luo­tet­ta­vien pääo­san ni­mien si­jaan mie­len­kiin­toi­sim­man suo­ri­tuk­sen te­kee Sop­ra­no­sin Ja­mes Gan­dol­fi­ni por­mes­ta­ri­na. Elo­ku­va pe­laa on­nis­tu­nees­ti Den­ze­lin us­kol­li­suu­del­la, mut­ta sa­maan ai­kaan mies tun­tuu ole­van tur­han hel­pos­ti ko­to­naan pant­ti­van­ki­neu­vot­te­li­ja­na ja ajo­mie­henä. Se­li­tys löy­tyy­kin siitä, että roo­li kir­joi­tet­tiin alun­pe­rin po­lii­sik­si. Lo­pul­ta ko­ko juo­ni jää tur­han suo­ra­vii­vai­sek­si ja taus­ta­me­ka­nis­mil­taan jo­pa hie­man epäus­kot­ta­vak­si, mut­ta kuo­si on kun­nos­sa ja tun­nel­ma tii­vis.