Suomalainen peruskuluttaja katsoo ruokakaupassa vain yhtä asiaa: hintaa.
Suomalainen peruskuluttaja katsoo ruokakaupassa vain yhtä asiaa: hintaa. Se toinen asia, joka mieleen juolahtaa, on valita oranssiin marinadiin sotkettua lihaa maustamattoman sijaan.
Kovin moni gastronomi ei jaksa jatkaa palopuheita. Tehtävä tuntuu mahdottomalta.
Jotta emme vaivu synkkyyteen, idealistit jaksavat meitä herätellä. Food, Inc. uskoo siihen, ettei länsimainen elintarviketeollisuus pysty enää kauan takaamaan ruoan puhtautta. Eettisyydestä ei kannata puhuakaan, ja ihmisten terveyskin alkaa olla vaarassa.
Dokumentti syväluotaa amerikkalaista ruokabisnestä, joka on keskittynyt neljän suuren yrityksen käsiin. Ongelman ydin on siinä, että nämä voimat ovat pystyneet lobbaamaan kafkamaisen lakiryväksen ja samalla miehittämään valvontaviranomaiset omalla väellään. Näin tapahtui Clintonin hallinnossa, eikä Bush jäänyt suinkaan toiseksi.
Ongelman ydin on maissi, jota einesteollisuus haluaa ostaa veronmaksajain tuella alle tuotantokustannusten. Sillä jatketaan kaikkea McDonaldsin ketsupista aina juomien kautta kaupan jauhelihapihveihin. Ei ihme, jos jenkit ovat lihavia. Kohta ollaan mekin.
Antibiootit ja geenimuuntelu rehottavat. Tehotuotanto johtaa esimerkiksi lihatehtaissa siihen, ettei paskaisia ruhoja ehditä pestä, vaan bakteerit jylläävät teurastettaessa.
Kaikkea tätä mielivaltaa pönkitetään lainsäädännöllä, joka estää kansalaisia, mutta myös ministeriöitä, puuttumaan selviin epäkohtiin.
Viljelijä on puolestaan pakotettu käytännössä neljän monopolia pelaavan suuryrityksen velkaorjaksi.
Food, Inc. tarjoaa ratkaisuksi kuluttajan voimaa. Jos kaikki alkavat vaatia eettistä ruokaa, reilun kaupan tuotteita ja luomua, suuryritykset pakotetaan muutoksiin. Politiikkaan ei ohjaaja Robert Kenner tunnu uskovan. Tässä suhteessa Euroopassa saattaa olla parempi tilanne.
Samat ongelmat kuitenkin piilevät piskuisessa Suomessakin. Kuluttajan olisi annettava periksi sille, että saadakseen hyviä elintarvikkeita, niistä on myös maksettava kallis hinta. Suu ja elimistö kiittävät.
Kuva (anamorfinen 1,78:1) ja DD5.1-ääni edustavat hyvää modernin dokumenttielokuvan laatutasoa. Levylle ei ole tallennettu ekstroja. (PS)