Ny­kypäivän nuor­ten on tie­to­ko­ne­pe­lei­neen mah­do­ton­ta ymmärtää, mil­lais­ta vas­taa­va toi­min­ta oli 1970-lu­vun tait­tues­sa. Kat­sot­tiin jak­so Bo­nan­zaa il­lal­la ja aa­mul­la lei­kit­tiin sa­maa jo­ko kou­lun vä­li­tun­nil­la tai sit­ten il­tapäivällä ko­ti­pi­hal­la. To­del­lis­ta yh­tenäis­kult­tuu­ria.

Bo­nan­za on säi­lyttä­nyt ryh­dikkääs­ti oman il­meensä hu­ma­nis­ti­se­na län­nen­sar­ja­na. Pe­ru­sa­se­tel­ma luo jän­nit­teitä, joi­ta pyö­ri­tetään an­siok­kaas­ti.

I­ki­hon­kaa muis­tut­ta­va ranc­hi­no­mis­ta­ja Ben Car­tw­right (Lor­ne Green) pitää poi­kiaan ar­vos­saaan. Useas­ti nai­mi­siin men­neen mie­hen po­jil­la on eri­lai­nen taus­ta. Yk­si on jenk­ki ja toi­nen kon­fe­de­raat­ti. Van­hin on no­pea aseenkäyttäjä, mut­ta myös vas­tuul­li­nen. Kes­kimmäi­nen eli le­gen­daa­ri­nen Hoss (län­nen slan­gin mu­kaan he­vo­nen, jät­ti, ar­vos­tet­tu hen­kilö) omaa lem­pi­ni­mensä mu­kai­ses­ti suu­ret voi­mat ja huu­mo­rin tai­don. Nuo­rim­mai­nen jou­tuu vai­keuk­siin nais­ten­sa kans­sa.

En­simmäi­sessä bok­sis­sa on pi­lot­ti ja seit­semän en­simmäistä jak­soa kah­del­la le­vyllä.