On luon­nol­lis­ta, että adop­tio­lap­sen elämässä tu­lee vai­he, jol­loin ha­lu oman bio­lo­gi­sen äi­din löytä­mi­sek­si kas­vaa niin suu­rek­si, että on ryh­dyttävä toi­meen. Omien juu­rien et­si­mi­nen maa­pal­lon toi­sel­ta lai­dal­ta tar­joaa en­si­luok­kai­set olo­suh­teet do­ku­men­tin ja/­tai draa­mae­lo­ku­van pin­nak­si. Tans­ka­lai­nen The Re­turn ei on­nis­tu raa­put­ta­maan hel­pos­ti ra­pi­se­vaa pin­taa ni­mek­sikään — vaik­ka kum­man­kin la­ji­tyy­pin vah­vuu­det käy­tettä­vissä oli­si­vat­kin.

A­viot­to­miin olo­suh­tei­siin syn­ty­nei­den ko­rea­lais­las­ten adop­toin­ti län­ti­seen maail­maan on ol­lut huo­mat­ta­vaa. Kir­jaa ei jo­kai­ses­ta lap­si­kau­pas­ta ole pi­det­ty. Tans­ka­lais­per­hei­siin han­ki­tut Ka­ro­li­ne ja Tho­mas koh­taa­vat pai­kan päällä Ko­reas­sa yllättä­viä on­gel­mia. Per­hei­den yh­teen saat­ta­mi­seen eri­kois­tu­nut vä­li­tys­fir­ma esittää avu­lias­ta lä­hinnä näennäi­ses­ti.

T­he Re­turn on so­kea­silmäi­nen ja yk­sioi­koi­nen tu­ris­ti­do­ku­men­toin­ti, jos­ta puut­tuu näkö­kul­ma sekä elo­ku­val­li­set sy­vyy­det. Adop­tioon liit­ty­viä tär­keäm­piä laye­reitä ei mie­titä kuin va­ro­vai­si­na si­vu­juon­tei­na. Tämän syk­syn Rak­kaut­ta ja Anar­kiaa -fes­ti­vaa­lien sar­ja­kort­ti kan­nat­taa lei­ma­ta jo­hon­kin muu­hun näytök­seen. (VA)