Pohdiskelevasti soljuva filosofinen tutkielma sodasta ottaa toisen maailmansodan aikaisen Tyynenvaltameren taistelutantereet kanvaksekseen.
Pohdiskelevasti soljuva filosofinen tutkielma sodasta ottaa toisen maailmansodan aikaisen Tyynenvaltameren taistelutantereet kanvaksekseen. Pensselinä eivät ole luodit vaan niitä väistelevien miesten pohdinnat olevasta ja sen päättymisestä.
Kokonaisuus ei maistu elävältä elämältä, eikä kuolema satu kipeästi, mutta kaikkien havaintojen ja pohdiskeluiden välistä välittyy yhtenäinen teema ja valmiiksi väritetty kanvas, joka kuitenkin jättää sijaa myös katsojan ajatuksille. Nimekäs näyttelijäkaarti Jim Caviezelistä Nick Nolteen ja Sean Penniin ottavat kaikki saappaansa vetoavasti. Estottoman teoretisoiva ote toiminnan keskellä ja sen lomassa kysyy ymmärrystä katsojalta, mutta keitos on omintakeinen.
Tämä kannattaa nähdä, mutta katsomista ei kannata aloittaa väsyneenä. Elämän mittaiselta vaellukselta ja kuoleman kehtolaululta maistuva eepos oli itsellenikin liikaa aikoinaan myöhäisillan näytöksessä, jonka aikana silmät pilkkivät ankarasti. Nyt kotiteatterissa taival soljuu virkeästi ja hahmojen luonteiden selvittäminen on viihdyttävää puuhaa tarinan punaista lankaa ratkoessa.
Erinomainen kuva on terävä, luontevan tummasävyinen ja sodan tulkinnassaan näyttävän taiteellinen. Musta on mustaa ja ajoittainen pelko sekä toisaalta välinpitämättömyys silmänvalkuaisissa erehdyttävän aitoa.
Seesteisesti maailmaansa luotaava ääniraita luottaa filosofisesti soljuvaan puheeseen ja samaa paria olevaan musiikkiraitaan, mutta myös sota toimii napakan purskemaisesti.
Ekstroissa tekijöiden kommenttiraita (tuotantosuunnitelija Jack Fisk, kuvaussuunnittelija John Toll ja tuottaja Grant Hill), poistettuja kohtauksia (14 min.), säveltäjän haastattelu (17 min.), vanhoja Guadalcanalin newsreelejä (15 min.), traileri ja koosteet näyttelijöiden näkökulmasta (23 min.) sekä leikkauksesta (25 min.). Erityisesti vanhojen newsreelien kerääminen mukaan levylle on tervetullut kulttuuriteko. (IJ)