007-seik­kai­lun­sa näh­nyt ex-a­gent­ti Gru pa­ko­te­taan en­sin suo­je­luoh­jel­maan ja sit­ten sieltä pois kun van­ha kou­lu­ka­ve­ri uh­kaa va­paan maail­man rau­haa. Sket­sien sar­ja on vä­rikäs ja vat­san­poh­jia myö­ten hu­pai­sa kun tut­tu muk­su­jen ja juus­to­nak­su­jen köö­ri käy tais­toon pa­hik­sia vas­taan.

E­lo­ku­vaa on osu­vas­ti par­jat­tu piña­ta-säi­liök­si, jo­ka on ah­det­tu täy­teen vit­sejä ja vauh­dik­kai­ta ta­pah­tu­mia il­man sen suu­rem­paa vi­sio­ta uu­dis­taa gen­reä. Kaik­ki tämä on tot­ta, sillä juo­ni on pe­rin poh­jin ta­va­no­mai­nen ja sat­tu­muk­set­kin pal­kit­se­val­la ta­val­la ar­vat­ta­via. Ko­ko­nai­suus kui­ten­kin toi­mii jo­pa tois­ta­mi­seen näh­tynä ja nuo­rem­pi kaar­ti jo­pa ha­muaa tätä le­vy­lau­ta­sel­le, jo­ten ky­se ei voi ol­la ko­vin epä­kel­vos­ta viih­dyk­keestä. Tämä on pok­su­va, rön­syi­levä ja vil­lis­ti jo­ka suun­taan räjäh­te­levä vauh­ti­ko­me­dia, jo­ka mais­tuu enemmän so­ke­ril­ta kuin ste­vial­ta ja kerää tästä kaik­ki pis­teet ko­tiin.