Rikosantropologiaan tutustuttava sarja keskittyy pikkutarkkaan tutkintaan.
Rikosantropologiaan tutustuttava sarja keskittyy pikkutarkkaan tutkintaan. Temperance 'Bones' Brennan (Emily Deschanel) kykenee ruumiin nähdessään luettelemaan sellaisen litanian detaljeja, että FBI-mies Sealey Boothin (David Boreanaz) on saatava 'Bones' mukaan myös kenttätöihin.
Brennan valitsee sanansa huolitellusti ja jopa yli-ihmisen lailla ladellen, että täysrealismia kaipaaville sietokyvyn raja on ylitetty ennen alkutekstejä. Virheidenteon vähyys häiritsee ajoittain, televisiossa ammatti-ihmiset ovat täydellisyyden rajoilla – ainakin ammatillisessa mielessä. Epäjohdonmukaisuuksilta ei voida välttyä, suuri osa tutkinnasta tuntuu härmäläisestä mahdottomalta käsiteltäväksi. Koviin tieteisiin omassa elämässäänkin erikoistunut Brennan luo roolihahmostaan silti nopeasti mielenkiintoisen, myös osin ilmassa keikkuvan pääparin seksuaalisen vireen takia.
Antropologiasaleilla työskentelevä joukkio pörrää ruumiiden äärellä kuin kärpäsparvi. Sessioihin sisällytetty huumori, tai huumorin välttely, antaa kohtauksille olemassaolo-oikeuden siinä mitassa, kun niitä tarjoillaan. Teknologia tuo mukanaan etäisyyttä. Psykologian ja kovien todisteiden yhteisvoima on pettämätön.
Emily Deschanel sopii älykkään ulkomuotonsa puolesta luidentutkijaksi, David Boreanaz on polttanut kasvonsa jo parissakin tieteismenestyksessä (Buffy the Vampire Slayer, Angel), mutta piirteet ovat luodut televisiolle.
Pikkutarkan rikostutkinnan saralla Bones on jo seuraaja. Varsin kelvollisesti isoveljiä jäljittelevä, ja niitä kenties pikkiriikkisen maanläheisemmin rikoksiin ja niiden uhreihin suhtautuva sarja perustuu löyhästi tosielämään, alalla toimineen ammattilaisen Kathy Reichsin muistiinpanoihin.
Kuudelle levylle jaoteltu sarja sisältää pilotin ja 21 noin 42-minuuttista jaksoa. Jokainen jakso toimii tarvittaessa itsenäisesti, mutta hahmojen sisään ei parilla pistohyökkäyksellä ole toivoakaan. Jos sellainen isku on tehtävä, olkoon se teinitytön surmaan ja viimeisen aterian välttämiseen keskittyvä, kokonaisuudesta esiinpuskeva moniulotteinen ”The Man on Death Row” sekä sarjamurhaajaelokuvamaisesti etenevä ”Two Bodies in the Lab”.
Laadukasta, joskin yllätyksetöntä viisipisteykköstä, surroundiin saa tyytyä pilotissa. Kuvitus kelpaa, määrätynlainen arvokkuus ja jämäkkyys puuttuvat, ainakin murhatutkimusisoveljen rinnalla. Ekstroissa kommenttiraita pilottiin ja ”Two Bodies in the Lab” -episodiin. Kolme seitsenminuuttista koostetta ('Squints', 'The Real Definition' ja 'Bones', joka perehdyttää esikuvana toimineen Kathy Reichsin sielunmaisemiin), sekä muutama faktaruutu ja linkki internetin maailmoihin. (VA)