Val­koi­sen peu­ran odo­tet­tu DVD-en­si-il­ta jättää yllättäen hie­man kit­kerän sä­vyn. On mentävä li­ki vii­si­kym­mentä vuot­ta taak­sepäin löytääk­seen sel­keää suo­ma­lai­sen elo­ku­van kan­sainvä­listä me­nes­tystä. Eikä mistään kas­sa­mag­nee­tis­ta tar­vit­se pu­hua, vaan elo­ku­vas­ta, jo­ka ai­heut­ti kes­kus­te­lua ul­ko­mais­ten krii­ti­koi­den ja elo­ku­vay­leisön pa­ris­sa. Jos ver­tai­lu­koh­dak­si ot­taa Ruot­sin ja Tans­kan, näi­den naa­pu­ri­mai­den eo­ku­va­tuo­tan­toa tun­ne­taan maail­mal­la ai­van eri ta­val­la.

A­ki Kau­rismäen elo­ku­vat ovat jää­neet lo­pul­ta ai­ka pie­nen pii­rin kult­ti­ka­mak­si. Val­koi­nen peu­ra on edel­leen ylittämätön.

Val­koi­nen peu­ra ylittää gen­rea­ra­jo­ja kau­hus­ta fan­ta­siaan, ero­tiilk­kaan ja wes­ter­niin tai oi­keam­min loi nort­her­nin. Mu­siik­ki­kin kuu­los­taa kuin sa­maan ai­kaan edel­leen suu­res­sa suo­sios­sa ol­lei­den MGM:n Tar­zan-fi­meiltä.

Ta­ri­na on piir­ty­nyt myös kan­sal­li­seen ta­jun­taan. Ve­revä, pistävä­silmäi­nen ja ek­soot­ti­sen eroot­ti­nen Mir­ja­mi Kuos­ma­nen hou­kut­te­lee La­pin tun­tu­reil­la mie­hiä tur­mioon. Ih­mis­su­si­ta­ru­jen suo­ma­lai­nen ver­sio miel­lyttää en­nen kaik­kea sik­si, että val­koi­nen po­ro on hy­vin oma­peräi­nen ja ru­nol­li­nen hah­mo, kos­ka se ei sisällä it­sestään selvää vä­ki­val­tai­sia luon­toa.

Tässä on edel­leen kaik­kien ai­ko­jen Lap­pi-ai­hei­nen elo­ku­va. Vaik­ka poh­joi­nen tar­joaa uh­keaa vä­ri­lois­toa vuo­den ympä­ri, mus­ta­val­koi­nen ku­va te­kee par­hai­ten kun­niaa maa­kun­ta­mai­se­mal­le: juu­ri missään ei näe näin rau­hoit­ta­via, peh­meitä tun­tu­rien muo­to­ja ja ku­ru­jen pai­nan­tei­ta.

Sinänsä elo­ku­van ajoi­tus oli loo­gi­nen. En­nen tois­ta maail­man­so­taa Pet­sa­mon nik­ke­li­toi­min­ta ja Lii­na­ha­ma­rin sa­ta­ma lisä­sivät poh­joi­sen yh­teis­kun­nal­lis­ta mer­ki­tystä. So­dan jäl­keen alet­tiin ra­ken­taa uu­des­taan sak­sa­lais­ten tuo­hoa­mia lo­ma­ky­liä, ja Yrjö Ko­kon Lap­pi-ai­hei­set ro­maa­nit nou­si­vat best­sel­le­reik­si. Ruot­sa­lai­sil­la ei vas­taa­vaa Lap­pi-fi­lo­so­fiaa ole­kaan. Ai­ka har­va mat­kaa poh­joi­seen, kun se tun­tuu ole­van puo­lel­le Suo­mel­le vuo­tui­nen eli­neh­to. Val­koi­nen peu­ra sym­bo­loi hie­nos­ti tätä tun­net­ta.

K­rii­tik­ko Han­nu Björk­bac­ka te­ki ar­vos­te­lun jul­kai­sun jäl­keen mie­len­kiin­toi­sia si­vu­huo­mioi­ta: res­tau­roi­tu Val­koi­nen peu­ra nähdään 74 mi­nuut­ti­se­na So­dan­kylän fes­ti­vaa­leil­la 2010. Sen si­jaan tämä Finn­ki­non dvd-jul­kai­su ei ole en­tisöi­ty ko­pio (Björk­bac­ka tar­kis­ti asian Finn­ki­nol­ta ja senhän huo­maa var­sin­kin al­ku­jak­sos­sa) ja on lisäk­si vain 65 mi­nuut­ti­nen. Elo­ku­va kiin­nos­taa Björk­bac­kaa sik­si­kin, että miespääo­san Ka­ler­vo Nis­silä on ko­toi­sin Käl­viältä (ny­kyi­sin Kok­ko­laa) ja elä­ke­vuo­si­naan asui Kok­ko­las­sa ja oh­ja­si muun muas­sa Björk­bac­kaa en­simmäi­sessä har­ras­ta­ja­roo­lis­sa Tu­zen­bac­hi­na An­ton Ts­he­ho­vin näy­telmässä Kol­me si­sar­ta.

Jois­sain läh­teissä il­me­nee, että jo­pa Ma­lick, Gil­liam ja Ken Rus­sell oli­si­vat eri ai­koi­na yrittä­neet käyn­nistää uus­ver­sio­ta, mut­ta eivät oli­si saa­neet oi­keuk­sia. Tätä ei Björk­bac­ka ole saa­nut tar­kis­tet­tua luo­tet­ta­vil­ta, riip­pu­mat­to­mil­ta ta­hoil­ta.

Björk­bac­kan mie­lestä jo­pa Ren­ny Har­lin te­kee The Long Kiss Good­night -e­lo­ku­van­sa aloit­ta­vas­sa al­ku­koh­tauk­ses­sa, jos­sa Gee­na Da­vis koh­taa tiellä peu­ran, kun­niaa Val­koi­sel­le peu­ral­le ja Mir­ja­mi Kuos­ma­sel­le.

Uus­ver­sio on taas vi­reillä. Ul­ko­mai­sia ra­hoit­ta­jia on saa­tu osa­tuot­ta­jik­si ja nyt Suo­mes­sa­kin nä­kyi­si jo vih­reää va­loa. Pe­ter Lind­holm aloit­tai­si näillä nä­ky­min ku­vauk­set kesällä 2011. Pet­films lä­het­ti Björk­bac­kal­le sähkö­pos­tia 29. huh­ti­kuu­ta (ei al­le­kir­joit­ta­jaa):"Ter­ve. On vih­doin ete­nemässä. Aiem­min oli­sim­me jo teh­neet uu­den ver­sion mut­ta Suo­men ra­hoi­tus­ku­viot ovat jos­tain syystä estä­neet uu­den ver­sion te­ke­mi­seen. Ul­ko­mail­ta olem­me saa­neet si­tou­tu­nei­ta osa­tuot­ta­jia jo vuon­na 2008. Nyt asiat näyttää ole­van kun­nos­sa myös Suo­mes­sa, mut­ta kos­kaan ei kan­na­ta ol­la var­ma en­nen kuin ku­vauk­set ovat käyn­nissä. Me aiom­me aloit­taa ku­vauk­set 2011 kesällä ja jos sil­loin taas on Suo­mes­sa on­gel­mia niin siirräm­me Suo­men kaik­kien ai­ko­jen me­nes­ty­neimmän elo­ku­van toi­sen maan tuo­tan­nok­si. On­nek­si nyt näyttää siltä et­tei tar­vit­se tehdä näin".