Michael Crichtonin tarinaan perustuva kertomus tulevaisuudesta, jossa robotteja löytyy muualtakin kuin tehtaista ja kotitalouksien imurointi- ja ruohonleikkaustehtävistä.
Michael Crichtonin tarinaan perustuva kertomus tulevaisuudesta, jossa robotteja löytyy muualtakin kuin tehtaista ja kotitalouksien imurointi- ja ruohonleikkaustehtävistä. Jepari (Tom Selleck) pitää pillastuneet robotit kurissa kunnes huomaa, että niiden piirisarjoja on näpelöity epämääräisin tarkoitusperin.
Crichtonin tuotannossa tämä on luonteva jatke Westworldille, joka tässä jalkautuu tavallisten kansalaisten koteihin. Robotit ovat hellyttävän pieniä ja palikkamaisia, ja näyttelijäsuorituksetkin lupsakan teeskentelemättömiä. Elokuvana tätä on vaikea ottaa vakavissaan — ja on vaikea uskoa, että kukaan olisi näin koskaan tehnytkään — mutta ajatusleikki on vetoava. Lippuluukulla tämä jäi samana vuonna ilmestyneen Terminaattorin jalkoihin.
Läpeensä pöhköstä kuosista huolimatta elokuvan tulevaisuudenkuva on koukuttavan mietitty ja nykypäivään jopa hätkähdyttävän osuva. Tuholaisten torjuja maissipellolla, kameradrone, ipadi peiton alla ja moni muukin elokuvan tulevaisuuden kuvista osuu yllättävän hyvin maaliinsa jo tänäpäivänä. Kuvasto on toki 80-luvun palikkamaisen suodattimen läpi visioitua ja siten oman aikansa tuote, mutta funktionaalisella tasolla anti on perin pätevää. Naiskuvaltaan tämä sitä vastoin tuntuu dinosaurukselta: elokuva alkaa Selleckin sihtaillessa uuden parinsa takamusta ja päättyy kysymykseen osaako tämä kokata.
Mitään elokuvassa ei kannata ottaa liian vakavasti, mutta viitseliäästi kynäiltynä tulevaisuuden visiona ja 80-luvun popcorn-pläjäyksenä tämä kestää kyllä katselukerran. Kiss-yhtyeestä tuttu Gene Simmons tekee tässä esikoisroolinsa oikeassa elokuvassa.
Ihohuokoisiin asti paikoin luotaava kuva on ikäisekseen erinomaisen terävä ja vakaa. Ääniraita toistaa dialogin moitteettoman selkeästi, ja sekä vähäisen musiikin että tehosteet metallisesti. Ekstroissa traileri ja kuvagalleria. Saksalaispainos. (IJ)